Mörkövaaran Hallariina

16.07.2010 YLA-tilaisuuden kutsu julkaistu! Ilmoitin Riinan sinne heti ja jännityksellä odottelemme tuloksia (no, emme aivan vielä kuitenkaan). Uskoisin, että Riina saa hyvät pisteet luonteesta ja suvusta, kilpailuista tuleekin täydet pisteet, mutta rakenteesta en tiedä. Jälkeläispisteet jäävät heikoiksi, koska tammalla ei ole vielä kovin montaa jälkeläistä, mikä on sääli. Ja tuo ainokainenkaan ei ole kilpaillut. Täytyy nyt katsella miten käy.

13.07.2010 Ja jälleen muuttopuuhissa! Tämä talli onkin Riinan viimeinen kotipaikka, onhan se jo 17-vuotiaskin. Enää tamma ei kilpaile, odottelemme vain YLA-tilaisuutta, jotta voisin ilmoittaa tamman siihen. Se onkin sen viimeinen näytönpaikka, sen jälkeen se toimii vain siitostammana. Riina on jälleen sopeutunut hyvin ja ollut oikein pirteä. Tamma on ollut aktiivisessa ratsastuksessa siitä huolimatta, että se ei enää kilpaile. Lisäksi se saa olla laitumella vuorokauden ympäri muiden siitostammojen kanssa, joten se on pysynyt hienossa kunnossa. Riina astutettiin orilla Viisikon Tuulenkosija, joten jossain vaiheessa kuulemme myös varsauutisia.

02.02.2010 Riinalla on ollut jännittäviä hetkiä, kun se muutti muun lauman kanssa Márciukseen asumaan ja joutuukin nyt tottumaan tallissa asumiseen. Melko hyvin se on sopeutunut, eikä ole hajottanutkaan mitään (koputan puuta). Asiaa varmasti auttaa se, että sen toisella puolella asuu sen hyvä kaveri Onnelan April ja toisella puolella sen oma tytär Viisikon Hiirenvirna, joka on virallisesti tallin toisen omistajan omistuksessa. Tamma on kilpaillutkin oikein hyvin ja sijoituksia alkaa olla sen verran, että Riinan voisi laittaa kisaeläkkeelle.

07.11.2009 En ole ikuisuuksiin kirjoittanut Riinalle kuulumisia. Tamma on kilpaillut hienosti ja olen ajatellut ilmoittaa sen seuraavaan YLA-tilaisuuteen, jos sen jälkeläisnäytöt alkavat näyttää siltä että kehtaan neidin sinne viedä. Riina olisi tarkoitus astuttaa jossakin vaiheessa jollakin omista oreistani ja jättää varsa meille Viisikkoon, mutta en nyt tiedä vielä missä vaiheessa toteutan tämän suunnitelman. Varsa voisikin jatkaa Halla-linjaa.. Hallavaara, Hallatunturi, Hallatyttö, Hallaherra.. Minulla on paljon nimiä jotka tähän linjaan sopisivat! Täytyykin oikein harkita asiaa.

12.04.2009 Riina aiheuttikin oikean spektaakkelin tänä aamuna! Se oli yön aikana saanut väkerrettyä tammapihaton portin auki (valvontakameroista näimme syyllisen) ja lähtenyt omille teilleen - koko lauma mukanaan! Aluksi pari tammaa oli jäänyt pihattoon katselemaan, kun muut lähtivät, mutta lopulta nekin karkasivat. Aamulla jokainen kukkaistutus ja pensas oli syöty ja koko piha tallottu, eikä hevosia näkynyt missään. Kavionjäljet kuitenkin veivät kohti hieman etäämmällä olevaa ruokavarastoa ja sieltähän koko lauma löytyikin. Savilan Tähtikosketuksella ja Hakaniemen Konttoritytöllä oli vähän ähkynpoikasta, joten eläinlääkärikin jouduttiin kutsumaan paikalle. Onneksi selvisimme säikähdyksellä ja kaikki hevoset ovat nyt kunnossa! Nyt täytyykin keksiä jokin uusi porttisysteemi.

28.10.2008 Riina on voinut oikein hyvin ja se onkin kilpaillut jonkin verran, eikä rankkakaan treeni ole vaikuttanut sen terveyteen millään tavalla. Käyttäytyy edelleen varsin hyvin, mutta omaa toki omat persoonalliset piirteensä. Tulee hyvin toimeen myös laumassa ja siitä onkin tullut Onnelan Aprilin hyvä kaveri. Ne ovat monin tavoin samanlaisetkin: yleispainotteisia ja pienikokoisia, sekä omapäisiä. On hienoa, että Riina on löytänyt kavereita Viisikon kirjavasta hevoslaumasta.

17.06.2008 Olikin taas mukava saada aikuinen suomenhevonen talliin. Tai onhan minulla niitä vaikka kuinka paljon, mutta tarkoitankin tällaista, ns. erisukuista. Tykkään oikeasti Riinan suvusta erittäin paljon. Kolmannesta polvesta löytyy upea Ruisperkele, jonka isä taas on mitä hienoin Herra Wonka. Herra Wonkan kautta suvusta löytyykin Kapinallinen. Emän suku onkin vaatimattomampi, vaikka löytyy sieltäkin hienoja hevosia, kuten Nokikylän Murumiina, jonka kautta suvussa on jopa ihailemani Melkein Enkeli. Ei aivan turha hevonen. Lisäksi Riinalla on allaan hieno määrä sijoituksiakin, koulusta 19 ja esteiltä 17. Tästä on hyvä jatkaa. Tarkoitus olisikin kasata vielä joitakin sijoituksia ja suunnata sitten YLAan, sekä KRJ:n ja ERJ:n laatiksiin.

Kouluvalmennus 16.03.2009, valmentaja Sindi
Riinan kanssa harjoittelimme tänään hiukan laukassa työskentelyä. Teillä oli ongelmana saada tamma nostamaan laukka. Tämä on monella suokilla paha virhe. Riina kiihytti helposti suoralla uralla, mutta ympyrällä tamma ei pääse juoksemaan niin kovaa, joka kannattaa muistaa kun harjoittelette laukannostoja, tai laukkatyöskentelyä. Älä siis laukkaa sen kanssa suoralla uralla jollei ole pakko! Riina toimi hyvin puomitehtävillä, jota otimme ainoastaan ravissa. Pientä haparointia alkuun mutta alkoi heti ääni kellossa muuttumaan kun Irethkin alkoi tekemään töitä selässä.

Kouluvalmennus 10.05.2009, valmentaja Zofy
Riina taipui todella taitavasti tänään. Ja eteenpäin pyrkimys oli kohdallaan. Hieman enemmän voisi tamma koota itseään. Se väläytteli erittäin kauniita pätkiä. Kun pätkistä saataisiin kokonaisuus, pärjäisi se varmasti hienosti kisoissa. Teitäkin oli ihan mukava katsella. Kyllä huomaa, että luottamuksen eteen on tehty töitä kun tamma ymmärsi sinua hyvin. Lisäyksissä Riina alkoi välillä vain juosta, eikä oikein ymmärtänyt että siinä askel pidentyy. Lopuksi sekin alkoi sujua ihan kivasti. Riinalla täytyy olla kokoajan jotain tekemistä tai se lähtee helposti juoksemaan alta pois, mutta tämänhän sinä jo näytit tietävän. Tee paljon erilaisia tehtäviä tamman kanssa tai se kyllästyy helposti.

Yksityinen estevalmennus 21.07.2010, valmentajana Nelli:
Mörkövaaran Hallariina, siinä vasta hieno nimi. Aurinkoisena ja lämpimänä päivänä tamma paljastui nimeänsäkin hienommaksi - ruunikko väri kimalteli upeasti auringonpaisteessa. Esittelimme itsemme asianmukaisesti, ja kerroit minulle hieman Riinankin temperamentista. Kuvasit sitä kunnon häsläksi: sellainen se olikin. Huomasin sen jo kaarrossa kun tamma oli hyvin jännittynyt, se itse asiassa näytti siltä, että olisi voinut räjähtää käsiisi milloin tahansa. Tästäpä tulisi mielenkiintoinen valmennus. Tammaa silitellen selitin sinulle, miten yhteinen valmennuksemme tulisi sujumaan. Ensin menisimme hieman puomeja, jonka jälkeen korottaisin esteet sovittuun korkeuteen, ja loppujen lopuksi menisimme radan. Painotin kuitenkin sitä, ettei rataa mennä mikäli Riina vaikuttaa liian pomminomaiselta.

Alkuselitysten jälkeen pääsitte lopultakin lähtemään alkukäynteihin - ja voi taivas kuinka keskittymiskyvytön hevonen osaa olla tahtoessaan. Riina keskittyi kaikkeen muuhun kuin sinuun, erityisesti itikat vaikuttivat kauhistuttavilta. Se on normaalia, että hevonen itikoita pakenee, mutta tamma oli kyllä ihan sekaisin. Yritit asianmukaisesti käyttää hieman värähtelevää pohjetta, että tamma rauhoittuisi, mutta se ei auttanut. Huomasin melko nopeasti, kun olit kerännyt ohjat, että olit itse kovin jännittynyt ja kireä. Tuo kireys tarttui myös Riinaan, joka käveli eteenpäin pää korkealla korvat heiluen ties minne suuntaan. Huomautin sinulle kireydestäsi, ja nyökkäsit - tiesit itsekin omistavasi tuon ongelman. Puristit kauheasti reisilläsi, minkä vuoksi Riina tunsi olevansa koko ajan paineen alla, ihan kuin pyytäisit siltä koko ajan jotain kiittämättä. Käskin sinun hengitellä oikein syvään pari kertaa, ja antaa rennon tuulahduksen virrata koko kroppasi läpi. Vaikutuksesi näkyi Riinassa heti: se alkoi itsekin hengittää syvempään, ja laski päätään alemmas. Noin sitä pitää! Teimme muun muassa voltteja, pääty-ympyröitä ja kolmikaarisia kiemurauria käynnissä. Laitoin myös puomit paikalleen. Käännöksissä et aluksi meinannut pyytää Riinalta tarpeeksi, vaan ratsastuksesi oli hyvin puskaratsastusmaista. Minun toteamukseni kuitenkin auttoivat asiaa, ja pian Riina olikin hyvin vertynyt molempiin suuntiin. Puomeille tullessa tamma meinasi aina kiihdyttää raviin. Kun kiihdytys alkoi, jännityit melkein vaistonomaisesti, mikä tässä tapauksessa oli kiellettyä. Jouduimme menemään puomit melko moneen kertaan, ennen kuin ymmärsit pitää kroppasi vatsalihaksilla pystyssä mutta olemaan silti rentona. Riina nautti selvästi osaavista otteistasi, ja olin minäkin melko paljolti silmät ymmyrkäisinä, kun tamma alkoi myötäämään. Kehuit tammaa kovasti, mikä oli oikein.

Seuraavaksi saimmekin siirtyä ravi- ja laukkaharjoituksiin. Riina oli onnesta soikeana, kun pääsi ravaamaan, muttei silti lähtenyt altasi. Olit hyvin tyytyväisen oloinen kuten minäkin, sillä olit kertonut minulle jo alusta asti, että tamma saattaisi helposti lähteä viipottamaan ravailujen aikana. Riina eteni pitkin, matkaatavoittavin askelin ja käytti takapäätään niin kuin pitääkin. Muodossa se ei kuitenkaan vielä kulkenut, mutta se saatiin korjattua toistamalla voltteja, ympyröitä ja kolmikaaria. Puomeilla neitokainen toimi komeasti, sen askeleet olivat juuri oikeassa tahdissa, eli sinun avuillasi oli moitteeton vaikutus Riinaan. Hetken kuluttua uskalsin pyytää teitä jo nostamaan laukan. Laukannostossa vanha ongelmasi tuli kuitenkin taas esiin: puristit polviasi kiinni satulaan niin, että pohkeesi nousivat ylös. Tamma siis kaasutti, kun se pelästyi lepattavia pohkeitasi. Toistimme sitkeästi laukannostoja uudelleen ja uudelleen, olit harvinaisen hyvä valmennettava, sillä et heti vastoinkäymisistä huolimatta laittanut pillejä pussiin. Riinakin selvästi tahtoi yrittää! Pian te jo laukkasittekin sujuvaa ja komeaa laukkaa, josta moni ratsukko olisi ollut hyvin kateellinen. Riina keskittyi sinuun ihan täysillä, ja nosteli jalkojaan upeasti.

Kun olimme saaneet Riinan täysin kuuliaaksi avuillesi, olin sen verran vakuuttunut menostanne, että uskalsin laittaa radan saman tien paikoilleen. Puomeilla jokainen hidastuksenne ja lisäämisenne menivät nimittäin täysin nappiin! Olit ehkä hieman hermostunut - mitä tästäkin tulisi? Rauhoittelin sinua kuitenkin, sillä tamma saattaisi palata jännittyneeseen lähtöruutuun mikäli sinä saisit sydänkohtauksen juuri nyt. Hyppäsimme tällä kertaa ainoastaan pystyesteitä lukuun ottamatta yhtä muuria, jonka pystytin testaukseni luottamussuhdettanne. Esteitä oli yhteensä viisi. Ensimmäisellä punavalkoisella esteellä tamma hyppäsi täysin moitteettomasti, suorastaan liisi esteen yli kuin mikäkin merikotka. Toisella ja kolmannella esteellä, kaksoisesteellä, tamman askeleet hieman sekosivat ja se tiputti takimmaisen esteen. Et onneksi antanut sen häiritä menoanne millään tavalla, vaan jatkoit keskittyneesti eteenpäin. Riinakaan ei näyttänyt järkyttyvän virheestä, sillä sinäkään et niin tehnyt. Neljäs este meni upeasti, istuntasi oli täydellinen ja myötäsit tammaa juuri oikealla tavalla. Kuudennella esteellä, muurilla, tammassa näkyi pieniä epäröimisen merkkejä. Ajoit sitä kuitenkin rohkeasti eteenpäin, ja ne pelon merkit kaikkosivat tammasta: muurilla esteylityksenne oli kyllä parhain tämän valmennuksen aikana. Radan jälkeen pyysin teitä menemään loppuverkat, ja tyytyväinen tamma liisi eteenpäin kaula kaarella. Tamma oli upea!

Olitte aivan upea pari, olette selvästi hyvin kiintyneitä toisiinne. Kun sinä jännityit, jännittyi tammakin, ja kun olit rohkea, oli tammakin rohkea. Riina on nyt jo hyvä estehevonen, kunhan tästä vielä kehitytte, olette te lyömätön kaksikko esteradoilla!

Kouluvalmennus 02.11.2010 (Vaativa B), valmentajana Hawering
Riina oli tänään todella virkeällä tuulella, jo alkukäyntien aikana Irethin puristaessa hennosti pohkeillaan tammaan lisään vauhtia meinasi se lähteä reippaasti ravilla eteen. Ratsastajakin oli hyvin hereillä selässä ja siten pääsimme aloittamaan valmennuksen hyvissä olosuhteissa. Alkuverkassa menimme ravilla keskiympyrällä tehden paljon pysähdyksiä ja peruutuksia, joita sitten tarvitsimme myöhemmin valkan aikana. Riina oli vähän vastahakoinen aluksi pysähtymään yli-innokkuutensa takia, Ireth sai annella paljon puolipidätteitä saadakseen tamman kulkemaan mielensä mukaan ja pysähtymään silloin kun käsketään. Peruutukset onnistuivat kuitenkin hyvin, ratsastajan merkistä Riina peruutti nätisti taakse ja lähti samantien ravilla eteen kun peruutukset oli tehty.

Kun tamma oli vetreä ja liikkui hyvin, siirryimme päivän päätehtäviin eli avo- ja sulkutaivutuksiin, joita mentiin ravissa. Alkuun Riina ei oikein tajunnut mitä ratsastaja tältä haki, ja siksi Irethin oli todellakin keskityttävä tekemisiinsä mikäli vain aikoi saada tamman liikkumaan oikeaoppisesti eteen. Kun ratsastaja sai asetella ratsuaan hetken aikaan ja Riinakin malttoi mielensä juoksemisen suhteen, niin kyllä ne avotaivutukset alkoivat pikku hiljalleen onnistua. Avotaivutusten ollessa hallinnassa jatkoimme sulkutaivutuksiin, jotka menivät myös avojen tavoin hienosti pientä alkukankeutta lukuunottamatta. Taivutusten mennessä nappiin jatkoimme laukkaan, jonka nostot tapahtuivat pysähdyksen ja peruutuksen kautta. Pysähdyksiin siirryttiin ravista, jotka onnistuivat nyt paremmin kun tamma malttoi keskittyä asiaan ja kuunnella ratsastajan antamia ohjeita. Peruutuksista suoraan laukannostot olivat alkuun vähän hankalia sillä Riina lähti mieluummin kiitoravilla eteen kuin laukalla.

Irethin tuli vain antaa topakammat ohjeet laukan suhteen ja siten saatiin tamma lopulta nostamaan laukat suorilta. Lähes tunti oli jo vierähtänyt tehtäviä tehdessä, joten annoin ratsukon rueta suorittamaan itsenäisesti loppuverkkaa. Tämä ratsukko olikin valmennettavanani ensimmäistä kertaa, Riinan kuunnellessa Irethin antamia ohjeita ratsukon yhteistyö pelitti hienosti ja siten tehtävätkin onnistuivat moitteitta.

Estevalmennus 04.11.2010 (100cm), valmentajana Hawering
Tänään Riinan meno näytti vähän laiskalta, tamma kulki todella vailloisesti eteen luimistellen Irethin antamien apujen tahtiin. Ratsastajan antaessa Riinalle vähän raippaa ja reippaasti pohjetta alkoi se heittelmään pieniä pukkeja, joissa Ireth kuitenkin pysyi selässä. Alkuverkka menikin lähinnä taistellessa siitä, että kummanko mukaan tässä valmennuksessa mennään, hevosen vai ratsastajan. Tarkoituksenamme oli kuitenkin mennä reippaassa ravissa tiukkoja kääntymisiä ja ympyröitä joilla koeteltiin ratsun tasapainoa ja kykyä reagoida äkkinäisiin ohjeisiin. Verkka ei kuten arvata saattaa mennyt kovin vahvasti, välillä Riina suostui jopa ravailemaan mutta tiukoista kääntymisistä ei ollut tietoakaan. Meinasin jo vaipua välissä epätoivoon, sillä tämähän on estevalmennus ja silloin ratsukolta tuli löytyä innostusta ja vauhtia tehtäviä kohtaan. Ireth antoi kuitenkin kaikkensa selässä ja siten pikku hiljaa tamma alkoi jopa liikkumaan reippaalla ravilla eteen ja pääsimme aloittamaan päivän tehtäviä.

Aloitimme 60 sentin ristikkosarjoilla joilla pyrittiin saamaan pientä tuntumaa edessä oleviin metrin esteisiin. Irethin merkistä Riina lähti ylittämään esteitä mallikkaasti vaikkakin välillä takajalat osuivat huonon askelvälin tuloksena puomeihin ja siten syntyi pudotuksia. Ratsastaja kuitenkin sai lopulta ratsunsa askeleet sopimaan esteiden väliin ja siten hyppääminenkin onnistui. Seuraavaksi pääsimme aloittelemaan metrin pystyjen hyppäämisen, mitä odotin kyllä kovin innoissani tämän ratsukon kanssa. Esteitä kentällä oli neljä kappaletta, ja ne oli sijoiteltu X kirjaimen muotoon niin että molemmilla koko rata leikkaa-suorilla oli heti kääntymisen jälkeen yksi este ja toinen lopussa juuri ennen uralle palaamista. Alku lähti aika kankeasti käyntiin, Ireth sai antaa kunnolla pohjetta jotta Riina hyppäsi metrin pystyjen ylitse pudottamatta puomeja. Yleisesti ratsukolla kuitenkin meni yllättävän hyvin, eikä ongelmia syntynyt lopussakaan kun lisäsimme vähän haastavuutta mitä erilaisin lähestymisin. Noin kolmen vartin ajan treenailimme hyppäämistä ennen kuin rupesimme lopettelemaan ja siirryimme loppuverkkaan jossa ratsukko sai tehdä reippaalla ravilla rataleikkaita ja kolmikaarista kiemurauraa.

Ratsukkoa oli tänäänkin mukava valmentaa, Ireth näytti hienosti ratsulleen että hänen mukaan mennään ja silloin kun ratsastaja käskee niin myös totellaan. Riinan meno parani upeasti alusta loppua kohden ja siten valmennukseen saa olla hyvin tyytyväinen.