|
Nimi AGH Tuulenpuuska "Puuska" Rotu suomenhevonen Sukupuoli ori Väri rautias Säkäkorkeus 162cm Syntymäpäivä 05.08.2006 (3v 5.5.07) Ikä 23 vuotta (5.9.18) Kasvattaja Pauli Järvinen, Suomi |
Rekisterinumero VH02-018-0913 Omistaja Ireth (VRL-03777), Viisikko Maahantuoja Reespect. Koulutus ko. VaA, re. 120cm, va. vaativa / CIC1 Painotus yleispainotus Saavutukset Ch, YLA1, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I, VPA3, KTK-III, VSR jälk. A, KRJ jälk. A, KV jälk. A, Bronze Award |
SLA-I-palkinto lokakuun 2007 ylimääräisessä tilaisuudessa, saaden pisteitä 93. Pistejakauma:
Kuvat 18 (20), luonne 20 (20), suku 20 (20), jälkeläiset 15 (20), käyttö 20 (20), suomalaisuuslisä 0 (10).
Yenevan orikuvaston arvostelusta Puuska nappasi ORI1-palkinnon! Pisteitä se sai 119, kun maksimimäärä oli 120.
VPA3-palkinto lokakuun tilaisuudessa 20.10.2008, pistein 72. Pistejakauma:
Kisat 25 (50), suku 20 (25), jälkeläiset 7 (15), luonne 20 (20). Tuomarin arvostelu:
Kiva sukuselvitys, olisin kuitenkin halunnut tietää isästä ja emästä vielä hieman enemmän. Paljon jälkeläisiä, mutta pari toimimatonta sivua, eikä kovinkaan monella sijoituksia villeistä kisoista. Erittäin kattava luonne, siitä täydet pisteet! Hanki vielä muutama sijoitus ja tule uusimaan, niin palkinto paranee ;)
ERJ-I -palkinto tammikuun tilaisuudessa 31.01.2015, pistein 103,5. Pistejakauma:
Rakenne 7,5 (10), kilpailut 43 (40+), suku 18 (20+5), jälkeläiset 20 (20+5), lisäpisteet 15 (15).
KRJ-I -palkinto helmikuun uusintatilaisuudessa 25.02.2015, pistein 106,5p. Pistejakauma:
Rakenne 7,5 [8+7] (10), kilpailut 40 (40), suku 18 (20+5), jälkeläiset 25 (20+5), lisäpisteet 15 (15), cup-pisteet 1 (rajattomasti).
KERJ-I -palkinto maaliskuun tilaisuudessa 15.03.2015, pistein 101p. Pistejakauma:
Rakenne 8 (10), kilpailut 40 (40), suku 18 (20+5), jälkeläiset 20 (20+5), lisäpisteet 15 (15), cup-pisteet 0 (rajattomasti).
"Osin hyvin informatiivinen ja osin jäin sitten hieman kaipaamaan lisätietoa joistain suvun hevosista. Pääpiirteissään sujuvaa ja helposti luettavaa tekstiä. Tekstin jaottelu melko selkeä."
VVJ-I -palkinto hutikuun tilaisuudessa 30.04.2015, pistein 106p. Pistejakauma:
Rakenne 8 (10), kilpailut 40 (40+), suku 18 (20+5), jälkeläiset 25 (20+5), lisäpisteet 15 (15).
VSR:n Jälkeläisluokka A myönnetty 29.12.2015
KTK-III -palkinto orien maaliskuun tilaisuudessa 20.03.2016 pistein 64p. Tuomareina toimivat Peppi S., Tanja N., Vibaja ja aksu.
16 + 16 + 15 + 17 = 64p KTK-III
Champion -arvonimi myönnetty 21.04.2016
KRJ:n Jälkeläisluokka A myönnetty 3.7.2016 - ensimmäinen Laatumaininta A:n saavuttanut ori!
YLA1 -palkinto elokuun tilaisuudessa 31.08.2016 pistein 98p. Pistejakauma:
Tekstiosio 31 (17+14) (40 [20+20]), jalostusosio 33 (21+12) (33 [21+12]), kilpailut 17 (20), rakenne 10 (20), lisäpisteet 7 (10).
Pitkään mietin lähdemmekö uusimaan YLA-palkintoa ykköseksi, mutta kyllä se sitten lopulta kannatti. Olen niin ylpeä!
KV:n Jälkeläisarvonimi A myönnetty 05.01.2017
Bronze Award -palkittu maaliskuun Virtual Riding Horses Assessment -tilaisuudessa 01.03.2017.
9+3½+3½+8+8+4½+6½+7+5½ = 61,667 % / Bronze Award
Nyt Puuska on saavuttanut kaiken. Kaiken. Sillä on kasa ykköspalkintoja laatuarvosteluista, sillä on paljon jälkeläisiä, joista yllättävän iso osa on menestynyt mielettömän hienosti ja ori itse on edelleen terve ja hyvinvoiva, välillä suorastaan riehakas. Nyt se saa viettää rauhallisia eläkepäiviä ulkoillen paljon ja pitäen kuria tarhakavereille.
Yleisesti Puuska on hieman villi ori, joka ei sovi ihan aloitteleville hevosenhoitajille tai ratsastajille. Kokeneemmat osaavat laittaa poikaan kuria ja järjestystä, eivätkä pelkää sitä mikäli se sattuu olemaan uhittelutuulella. Kuitenkin pojan rosoisen pinnan alla sykkii ihmisrakas ja lämmin sydän. Puuska vaistoaa erittäin helposti jos käsittelijä pelkää sitä vähänkin, ja käyttää sitä hyväkseen olemalla hieman normaalia ilkikurisempi. Tammojen perään pitää aina saada kiljua ja pörhistellä, mutta muutoin ei pahemmin pidä itsestään meteliä ja on kaikesta huolimatta hyvin selväpäinen tapaus.
Taluttaessa muuten kiltti, mutta vetää usein taluttajansa mukanaan ruohotupsujen ääreen ja tammojen läheisyydessä nostaa päänsä pystyyn, korvat hörölleen, pistää kaulansa kaarelle ja steppailee hieman. Ei kuitenkaan rynni pahemmin tammojen perään, mutta varmuuden vuoksi Puuskalle voi laittaa riimunnarun turvan ympärille taluttaessa. Laitumelta ja tarhasta antautuu tutuille ihmisille hyvin kiinni, yleensä tulee höristen vastaan aidalle. Vieraita saattaa juoksuttaa tarhassa kauankin ja vaikuttaa suorastaan nauttivan siitä - hyvin ikävää näin ihmisnäkökulmasta.
Hoitaessa Puuska on muuten kiltisti, mutta kyllästyessään hyörii ja pyörii paikoillaan aika paljon. Jalat nousevat yleensä hyvin, mutta kannattelu tuottaa joskus vähäsen ongelmia. Säkä ja korvien taustat ovat paikkoja, joita rapsuttaessa poika lähes nukahtaa, ja vaikka muuten on hieman kiireinen hoidettaessa, niin näitä paikkoja saa rapsuttaa vaikka tunnin. Oikein ihana ja mukava hoidettava, kun luottamus on kunnossa, mutta jos on yhtäänkin epäluuloinen hoitajaa kohtaan, saattaa olla aikamoisen vaikea tapaus. Puuska ei pelkää pahemmin mitään, joten se ei pompi pystyyn pressun heilahduksesta tai ohiajavan traktorin äänestä. Kuljetuksen aikana on hissukseen, jos on kaveri mukana niin vielä rauhallisempi. Yksi isoimmista huonosta puolista orissa on se, että kopista se tulee yleensä ulos melkoisella kiireellä ja rytinällä, eikä tätä ole saatu kitkettyä sitkeistä yrityksistä huolimatta.
Ratsastaessa toimii mukavasti, uusia ratsastajia tosin yrittää testailla ja esittää kovasuista. Painoavuille ori on erittäin herkkä ja kunnon verryttelyn jälkeen toimii kuin ajatus. Reippaanpuoleinenhan Puuska on ratsuna, mutta ei se silti ryöstä tai muuten pöllöile. Maastossa ja liikenteessä pomminvarma, ei säiky eikä hätkähtele, askeleet vaikeassakin maastossa erittäin varmat, poika osaa valita askeleensa paikan hyvin! Arempi saattaa kyllä pelästyä orin vauhdikkuutta, se kun ei turhan takia hidasta.
Koulukentillä menestystä niitetään tämän herran kanssa, sillä se omaa kauniit, korkeat ja lennokkaat liikkeet. Käynti on ihanteellisen reipasta, muttei kaahaavaa, ja ravi korkealiikkeistä, pitkäaskelista ja lennokasta. Laukka taasen on ratsastajan kannalta miellyttävän keinuvaa ja pehmeää, ulospäin se on kauniin ryhdikästä ja rullaavaa, jossa on erinomainen rytmi. Laukan jälkeen tahtoo kuumua, varsinkin pitkän laukkapätkän jälkeen, joten ratsastajan tulee itse olla rauhallinen ja tasainen, ettei meno mene aivan sähläämiseksi. Taipuu ja väistää erinomaisesti, myös lisäykset luonnistuvat orilta aivan itsestään ja kokoaminenkin onnistuu erinomaisesti, etenkin suomenhevoseksi. Ori vaatii kylläkin ratsastajalta hieman mielikuvitusta, ettei se aivan tylsisty ja ala keksiä omaa puuhaa.
Hypätessä mukava, kieltää äärimmäisen harvoin. Yleensä innostuu reilusti kun huomaa että kentällä on esteitä, joten kannattaa käyttää reilusti pidätteitä ja vähän pohjetta, ettei mentäisi liian kovaa. Rauhallinen ratsastaja saa yleensä myös Puuskan rauhoittumaan, jolloin vauhti pysyy helpommin hallinnassa. Ei vierasta erikoisempiakaan esteitä, vaan hyppää vaikka talon yli jos on tarvis. Yksi Puuskan hienoimmista piirteistä onkin juuri sen rohkeus ja yritteliäisyys, ei äkkiseltään tule mieleen tilannetta jossa ori olisi jättänyt leikin kesken ja luovuttanut. Vauhti tuo osaltaan toki myös ongelmia, eli tiukat tiet eivät aina tahdo onnistua, mikäli ori ei tosissaan keskity tekemiseen.
Ajaessa Puuska on varsin mukava, edelleen erittäin reippaanpuoleinen ori. Muoto ja liikkeet ovat kauniit, keskittyminen joskus tosin puuttuu. Parhaiten pärjää kouluosuudella, mutta eniten pitää maratonosuudesta jolloin saa mennä suhteellisen kovaa ja haastaa itseään fyysisesti. Oikein mainio ajokaveri muutenkin, ei säiky tai poukkoile. Orista huomaa miten se aina ilahtuu päästessään kärryjen eteen, tuntuu kuin sen ilme kirkastuisi ja olemus muutenkin terävöityisi. Se oli jo aikuinen kun sain päähäni aloittaa ajo-opetuksen, mutta kaikkien varoituksista huolimatta Puuska tajusi homman nopeasti, eikä suurempia ongelmia tai vaaratilanteita ole ollut.
Maastossa, kuten sanottua, oikein rohkea ja varmajalkainen. Ei takuulla säiky mitään ja menee läpi harmaan kiven ja kiipeää vaikka puuhun mikäli ratsastaja sellaista pyytää. Laukkapätkillä tuppaa hieman innostumaan ja toisinaan heittelee ilopukkeja kesken matkan. Puuska on minulla kuitenkin ollut niin kauan, että sen metkut ovat tulleet jo tutuiksi, joten tuollaiset temput eivät enää yllätä. Maastoesteillä minua suoraan sanottuna pelotti aluksi ihan vietävästi, sillä vauhtia tuppasi olemaan ihan liikaa, eikä hyppäämisestä tullut mitään kun ori ei pystynyt katsomaan ponnistuskohtaa lainkaan. Maltillisella treenillä ja hyvien valmentajien avulla saatiin kuitenkin siihenkin hommaan tolkkua ja myöhemmin menestyimme kenttäradoillakin vallan hienosti, vaikka aluksi homma tuntuikin toivottomalta.
Kisoissa on kuin kotonaan, sillä on kisattu niin paljon, ettei se enää oikeastaan välitä ollaanko kotona treenaamassa vaiko vieraalla tallilla kisaamassa. Kuten edellä mainittua, kuljetus sujuu hienosti, tosin kopista ulostulo on vähän ryminää ja ryskettä, mutta muuten mukava kisahevonen. Tosin jos kovin lähellä kisakenttää on tammoja, voi oriin huomio kiinnittyä niihin. Mutta yleensä kisoissa yrittää aina kaikkensa ja on oikein luotettava kisaratsu - kyllähän sen tuloksistakin näkee.
isäKiukun-PuuskaEVM, 163cm, prt |
ii.AER KiukuttelijaEVM, 165cm, rt |
iii.AER ÄkäpussiEVM, 160cm, trt |
iie.KirkkausEVM, 157cm, prt |
||
ie.TuuletarEVM, 151cm, trt |
iei.MehtäukkoEVM, 162cm, vprt |
|
iee.L.T. VirvatuliEVM, 167cm, prt |
||
emäTuulityttöEVM, 162cm, vrt |
ei.TuulenpoikaEVM, 158cm, prt |
eii.Äidin PikkupoikaEVM, 160cm, trn |
eie.J.V. TuuliEVM, 163cm, vprt |
||
ee.TuulahdusEVM, 161cm, trt |
eei.HäivähdysEVM, 158cm, prn |
|
eee.Tuulen-KuiskausEVM, 165cm, rt |
Arvostan kovasti, jos Puuskan jälkikasvulla (oli kyseessä sitten ensimmäisen tai kolmannen polven jälkeläinen) käytettäisiin tätä sukuselvitystä sivuillaan, tämän saa ihan vapaasti kopioida. Tekijänoikeuksiin voi laittaa "Ireth" tai "Viisikko" tai "AGH Tuulenpuuskan omistaja". Kiitos paljon!
Puuskan isä, Kiukun-Puuska, oli taitava ja reipas kouluratsu, joka toimi myös siitosorina pitkään. Kiukku oli hyvärakenteinen ja -luonteinen ori, toisin kuin nimestä voisi päätellä, ja se pärjäsi kouluradoilla vaativalla tasolla. Se hyppäsi myös esteitä 80cm asti, mutta oli ehdottomasti enemmän kouluratsu. Tämä 163cm korkea punarautias herra oli lihaksikas ja raamikas ratsu, joka tuli toimeen kaikkien kanssa, eikä yleensä aiheuttanut mitään ongelmia. Jälkeläisiä orilla on Puuskan lisäksi useita, kaikki ovat isänsä tavoin näyttäviä hevosia, joille oikein liikkuminen tulee luonnostaan. Jonkin verran ori on periyttänyt myös isoja päämerkkejä, joista Puuska ei ikävä kyllä saanut omaa osaansa. Kiukun kasvattaja, Perttu Setälä, kuvaili oria vanhana syntyneeksi, mitä ori kieltämättä olikin, sillä jo nuorena se oli hyvin tasainen, rauhallinen ja vankkumattoman rehellinen. Jonkin verran näitä ominaisuuksiaan tämä kasvattajan ylepys myös periytti eteenpäin. Valitettavasti tämä komea ilmestys jouduttiin lopettamaan 24-vuotiaana hampaiden huonon kunnon vuoksi, sillä se ei pystynyt enää syömään juuri mitään ja alkoi laihtua. Kiukun-Puuskaa jäi kaipaamaan sen kasvattaja, omistaja sekä iso liuta jälkeläisiä omistajineen. Ori haudattiin kasvattajansa pihamaalle, omenapuun juurelle.
II. AER Kiukuttelija sai mainetta kenttäradoilta, vaikka se olikin taitavampi koulu- kuin esteratsu, mutta ori rakasti hyppäämistä. Kilpailuissa se menestyi vaativassa B:ssä ja esteillä 90cm radoilla. Se oli todella komea rautias, 165cm korkea hevonen, joka sai päät kääntymään kilpailuissa. Luonteeltaan ori oli hieman äksy, mutta kuitenkin rehti ja rehellinen suomalainen, joka oli ratsuna todella reipas. Nuorena sille oli vaikea löytää sopivaa ratsastajaa hieman haastava luonteensa vuoksi, mutta kun sopivan rämäpäinen ratsastaja viimein löytyi, aukenivat menestyksen portit. Ori edusti seuraansa useana vuonna myös arvokilpailuissa sijoittuen useamman kerran, lisäksi se oli 6-vuotiaiden laatuarvostelun kolmas. Jälkeläisiä Kiukuttelijalla on muutamia, sillä ikävä kyllä orin tiinehdyttämisprosentti oli todella huono. Kaikki orin jälkeläiset ovat kuitenkin erittäin laadukkaita ja menestyneet hienosti koulu- ja kenttäradoilla, eikä Kiukuttelija periyttänyt huonoa suvunjatkamiskykyään onneksi eteenpäin, sillä kun ori kuoli yllättäen 17-vuotiaana se lähetettiin tutkittavaksi ja siltä löytyi kivessyöpä, joka oli vaikuttanut orin kykyyn lisääntyä.
III. AER Äkäpussi ei ollut lainkaan nimensä veroinen, sillä tämä 160cm korkea tummanrautias ori oli todella lempeä. Se kilpaili ikänsä tasolla helppo A ja 110cm, ja sai muutaman jälkeläisen. Se eli koko elämänsä samalla omistajalla ja tarhaili kahden ruunan kanssa, joita se kunnioitti paljon. Muutenkaan se ei ollut lainkaan orimainen tai karjas, vaan vaikutti pikemminkin rauhalliselta ruunalta, mihin eittämättä oli vaikuttanut seura jossa se koko ikänsä vietti. Mikään tunnettu kilpa- tai jalostushevonen Äkäpussi ei ollut, mutta ehti se muutaman tamman astua elinaikanaan - muutaman tarkoituksella ja pari karkureissun seurauksena, sillä orin ainoa huono puoli olikin sen karkailu. Sen omistaja ei kuitenkaan halunnut ruunata Äkäpussia sen muuten täysin ongelmattoman luonteen vuoksi. Selkein asia jota ori periytti oli iso koko ja laadukkaat liikkeet, muutoin sen jälkeläiset ovat hyvin hajanaisia niin luonteeltaan kuin ulkonäöltäänkin. Äkäpussi kuoli 23-vuotiaana kaviokuumeen jälkeläisiin komplikaatioihin.
IIE. Kirkkaus oli reipas, mutta hyvin kiltti tamma, joka toimi lähinnä siitoskäytössä. Se oli kuitenkin koulutettu tasolle helppo B ja 90cm, mutta tämä 157cm korkea punaraudikko ei kilpaillut kuin muutaman kerran elämässään. Se oli myös ajokoulutettu ja tekikin jonkin verran rekiretkiä talvisin. Sen omistajan lapset ratsastelijat tammalla kesäisin jonkin verran, mutta muuten se eleli varsin huoletonta elämää, saaden seitsemän kaunista tammavarsaa ja yhden orivarsan, joista vain ori päätyi jatkamaan sukuaan. Kirkkaus oli kaikin puolin kiltti tamma, mutta yhtä asiaa se ei sietänyt: kiinnisitomista, sillä tammalla oli todella paha vetopaniikki, mistä se kärsi koko elinaikansa. Tämän vuoksi sen varsat totutettiin kiinnisitomiseen vasta vieroituksen jälkeen, jotta ne eivät oppisi emältään tätä tapaa.
IE. Tuuletar oli rakenteeltaan melko siro, eikä kovin korkea - vain 151cm - mutta kuitenkin hyvin kaunis. Se kilpaili kouluratsastuksessa tasolla vaativa A, esteitä se hyppäsi metrin verran, ei tosin koskaan kilpailuissa. Tummanrautias tamma sai kuusi jälkeläistä siirryttyään pois kilpakentiltä ja olikin mitä parhain emä kaikille varsoilleen, jotka kaikki päätyivät kilpailemaan joko koulu- tai esteradoilla varsin mukavalla menestyksellä. Muutenkin se oli luonteeltaan herttainen ja ystävällinen, jopa lapset pystyivät huoletta sen kanssa harrastamaan. Vanhuuden päivilläänkin se rakasti esiintymistä ja kilpailikin seurakisoissa 10-vuotiaan tytön kanssa, tuoden valtavan kasan ruusukkeita kotiin. Tuuletar lopetettiin 21-vuotiaana nivelvaivojen vuoksi, mikä oli todella kova paikka niin tamman omistajalle kuin tytölle, joka tammalla viimeisimpänä kilpaili. Kasvattaja oli onneksi jättänyt itselleen tamman viimeisen jälkeläisen, joten aivan kokonaan he eivät joutuneet tästä kauniista tammasta luopumaan.
IEI. Mehtäukko oli todella komea ja massiivinen ori, joka toimi valjakko- ja työajossa. Tämä 162cm korkea vaaleanpunarautias ori kilpaili vaativalla tasolla valjakossa, työajossa se keskittyi lähinnä metsäajoon. Oria ei oltu ratsukoulutettu sen kummemmin, kyllä se ratsastajaa piti selässään ja kulki eteenpäin, mutta mitään hienouksia se ei varsinaisesti osannut. Luonteeltaan se oli hyvin rauhallinen tapaus, joka ei hermostunut mistään, kuten ei työhevosen kuulukaan. Muita oreja Mehtäukko ei kuitenkaan sietänyt lähellään ja sen kohtaloksi koituikin tappelu toisen orin kanssa 16-vuotiaana. Ori ehti saada parisenkymmentä jälkeläistä, joista osa päätyi ajokäyttöön ja osa ratsulajeihin, mutta suurin osa ei koskaan kilpaillut tai jatkanut sukuaan, vaan päätyivät harrastehevosiksi, missä toimivatkin aivan loistavasti, sillä Mehtäukko periytti erittäin vahvasti fiksua luonnettaan.
IEE. L.T. Virvatuli oli siro ja korkea (167cm) rouva, joka oli luonteeltaan hyvin omanarvontunteva ja herkkä. Punarautias tamma kilpaili vaativassa B:ssä vielä 19-vuotiaanakin ja teki elämänsä aikana neljä hienoa varsaa, joista se huolehti todella hyvin. Aivan kaikkien ratsastettavissa tamma ei ollut, sillä se hermostui välittömästi vääristä avuista, jolloin ratsastaja löysi yleensä itsensä maasta. Sama ilmiö oli usein havaittavissa myös esteillä, sillä Virva inhosi hyppäämistä koko sydämestään. Loppuvuosina sillä ei enää hypättykään lainkaan, sillä sen takapolvista löydettiin jonkin verran kulumaa. 22-vuotiaana tamma sitten lopetettiinkin polviongelmien vuoksi, kuukausi sen jälkeen kun Virvan viimeinen jälkeläinen oli vieroitettu.
Puuskan emä oli Tuulityttö, todella kaunis vaaleanrautias yksilö, jolla oli upea ja vahva rakenne. Se oli melko kookas, 162cm, mutta siitä huolimatta erittäin kevyt ja taipuisa ratsu, joka toimi moitteetta myös kärryjen edessä. Se kilpaili monessa lajissa: koulussa helpossa A:ssa, esteillä 120cm luokissa ja valjakossakin vaativalla tasolla, menestyen kaikissa lajeissa kohtalaisesti - huippu se ei ollut missään. Luonteeltaan se oli oikein kiltti, mutta välillä todella tammamainen ja kokeileva sekä epäluuloinen, mikä takuulla vaikutti sen kilpailutuloksiin, sillä se oli omistajansa ensimmäinen hevonen. Jälkeläisiä tammalla on yhteensä seitsemän ja se onkin periyttänyt erittäin hyviä käyttöhevosen ominaisuuksia kaikille niistä. Myös tietynlainen haastavuus on periytynyt - ainakin Puuskalle - mikä joskus aiheuttaakin ongelmia... Tuulitytön kanssa kuitenkin pärjäsi, kunhan piti maalaisjärjen mukana, eikä lähtenyt mukaan tamman päähänpistoihin, muttei kuitenkaan turhasta komentanut sitä. Puuskan lisäksi yksi Tuulitytön tammajälkeläisistä on menestynyt todella hienosti useammassa lajissa, pärjäten jopa avoimissa luokissa koulussa ja esteillä. Tuulityttö kuoli sydänkohtaukseen 25-vuotiaana omassa kotitallissaan, jonka pihaan se sitten haudattiinkin.
EI. Tuulenpoika oli myös kilpakäytössä kouluratsastuksessa ja valjakkoajossa, tosin elämänsä viimeiset kymmenen vuotta se vietti tuntihevosena. Se ruunattiin melko nuorena, joten tällä 158cm korkealla punarautiaalla herralla ei ole kuin kaksi jälkeläistä. Se oli koulutettu tasolle helppo A ja 120cm, luonteeltaan Tuulenpoika oli hyvin tasainen ja rauhallinen, eikä sen kanssa ollut ikinä mitään ongelmia. Se oli lasten suosikki asuessaan ratsastuskoululla ja taitojensa puolesta aikuisten suosima kisahevonen, sillä vaikka Poku oli muuten sopeutunut mainiosti tuntihevosen elämään, se suorastaan heräsi henkiin aina kilpailuissa ja nautti saadessaan katsojien jakamattoman huomion itseensä. Tuulenpojasta on periyttäjänä vaikea sanoa mitään vain kahden jälkeläisen perusteella, mutta ainakin niitä katsoessa voisi kuvitella, että ruunalla olisi ollut jalostukseen enemmänkin annettavaa, niin laadukkaita sen jälkeläiset ovat. 24-vuotiaana lopetetti ruuna on jättänyt jälkensä monien ihmisten sydämiin ihastuttavan luonteensa ja komean ulkomuotonsa ansiosta.
EII. Äidin Pikkupoika oli lempeäkatseinen ja hurmaava ori, johon ei voinut olla ihastumatta. Se kilpaili valjakkoajossa ja kouluratsastuksessa menestyen tasolla vaativa B ja noviisi. Ori oli 160cm korkea ja väriltään tummanruunikko, todella näyttävä ratsu, joka periytti miellyttävää luonnettaan sekä äärettömän lennokkaita liikkeitä myös jälkeläisilleen. Se vaihtoi nuorena kotia melko tiheästi, vaikka olikin täysin ongelmaton aina, mikä kuitenkin jätti jälkensä Pikkupoikaan ja se oli koko ikänsä melko varautunut lapsia ja polkupyöriä kohtaan, joten maastoilu sen kanssa oli yleensä hieman turhan jännittävää ja tämän vuoksi ori jouduttiin lopettamaan melko nuorena, sillä maastossa pelästyessään se törmäsi autoon ja loukkaantui vakavasti.
EIE. J.V. Tuuli oli vaaleanpunarautias, erittäin herttainen tamma, joka toimi tuntihevosena ja siitostammana, tosin se myös kilpaili jonkin verran tasolla helppo A ja 100cm. Tämä 163cm korkea monitaituri oli myös ajokoulutettu, mutta sillä ei koskaan kilpailtu valjakkoajossa - lähinnä se kyyditsi leiriläisiä koppakärryillä ja jouluna lapsia reessä. Luonteeltaan se oli mitä kiltein ja varsansa se hoiti erittäin lempeästi, ja päästi kaikki katsomaan pienokaisiaan. Tuuli vietti arvokkaat eläkepäivät kahden muun suomenhevostamman kanssa pienellä tallilla, jossa se sai nauttia pihattoelämästä ja pitkistä, rauhallisista maastoreissuista. Eräänä aamuna se ei enää jaksanut nousta ylös ja tamma lopetettiin sen omaan karsinaan 29-vuotiaana.
EE. Tuulahdus oli kenttäratsuna toiminut tamma, joka oli tasaisen hyvä niin koulussa kuin esteilläkin. Se oli koulutettu tasolle vaativa B ja 110cm, sijoituksia tuli kaikista kolmesta lajista runsaasti. Väriltään se oli tummanrautias ja korkeutta löytyi 161cm, muutenkin se oli varsin raamikas hevonen, joka kyllä keräsi katseita. Luonteeltaan tamma oli melko haastava, mutta kuitenkin yritteliäs ja rehellinen työmyyrä, joka kulki eteenpäin kuin juna, pelottomasti ja määrätietoisesti. Oikealla ratsastajalla se toimi kuitenkin kuin ajatus. Jälkeläisiä tamma sai kisauran päätyttyä neljä kappaletta, kaikki kauniita tammavarsoja, joista kaikki päätyivät kilpailemaan, osa menestyneemmin kuin toiset. Tuulahdus periytti vahvaa luonnettaan, kevyttä rakennettaan ja hienoa, pyörivää laukkaa. Tamma lopetettiin 23-vuotiaana sillä se sai pahan silmätulehduksen molempiin silmiinsä ja sokeutui.
EEI. Häivähdys oli tunnettu kouluratsu, se kilpaili menestyksekkäästi vaativassa A:ssa. Upean rakenteensa ja kauniin punaruunikon värityksensä vuoksi se oli suosittu myös jalostuksessa ja tällä 158cm korkealla orilla onkin useita kymmeniä jälkeläisiä, jotka ovat perineet sen kilpailunhaluisen luonteen, vaikka suurin osa ei koskaan kisaamaan päätynytkään. Ihmistä ori kuitenkin kunnioitti syvästi, eikä se ollut kovin vaikea käsitellä. Järkevää luonnetta se onkin periyttänyt jonkin verran myös, kuten myös hienoja liikkeitä ja uskomatonta kokoamiskyykyä. Eläkepäivänsä se vietti vanhan ukon omana lemmikkinä, saaden käyskennellä vapaasti pihassa ja päästen välillä käymään näyttelyissä, joissa menestystä tulikin varsin mukavasti. 27-vuotiaana sen yleiskunto kuitenkin heikkeni yllättäen ja se oli pakko lopettaa. Syyksi paljastui ruumiinavauksessa paha keuhkokuume, joka ei ollut oireillut muutoin.
EEE. Tuulen-Kuiskaus oli rakenteeltaan melko raskas, mutta kuitenkin erittäin kaunis 165cm korkea rautias tamma. Se ei ollut osaava ratsu, mutta mukava harrastehevonen ja siitostamma, joka tekikin useita kauniita varsoja, joista pari pääsi kilpailemaankin, lopuista tuli harrastehevosia tai siitostammoja. Kärryjen edessä tamma oli lyömätön apuri maatilan töissä. Lapset rakastivat tämän lempeän tamman tasaista askellusta ja järkähtämätöntä luonnetta ja he ratsastivatkin tammalla usein ilman minkäänlaisia varusteita ja hevonen kuljetti heitä varovasti ja sievästi. Kuiske sai vain yhden jälkeläisen, josta tulikin sitten odotettua hienompi ja tamman omistajat päätyivät myymään sen. Tuulen-Kuiskaus lopetettiin 22-vuotiaana puhkurin ja nivelvaivojen vuoksi, sillä sen omistajat eivät missään nimessä halunneet tamman kärsivän yhtään.
AGH Tuulenpuuska ei ole tarjolla jalostukseen.
s. 16.02.2007 sh-t Suudelmitar (e. Svea RÃ…), om. Emma L -> KRJ-II, YLA3, SLA-III
s. 28.02.2007 sh-t Tiitiäinen (e. Tähtityttö), kadonnut
s. 21.04.2007 sh-t BT Myötätuuli (e. Kotikylän Wilhelmiina), om. Ireth -> KRJ-I, ERJ-II, VVJ-II, KERJ-III, YLA2, SLA-I, VSN Ridden Ch
s. 21.04.2007 sh-o BT Vastatuuli (e. K.S. Tuulen Vire), om. Ireth -> KRJ-I, KERJ-I, VVJ-II, ERJ-III, YLA2, SLA-II
s. 08.07.2007 sh-t Sannin Adalmiina (e. Erilan Vilma), kadonnut
s. 30.10.2007 sh-o Viisikon Karpaasi (e. Onnelan April), kadonnut
s. 16.11.2007 sh-t Fiktion Myy (e. Lilla My), om. Wuorelan Ratsutila -> KTK-III, SV-I
s. 10.02.2008 sh-o Serenin Sadetanssija (e. Pikkuvaahteran Myrskylintu), om. Tuiskulan Talli
s. 15.02.2008 sh-o Sarkasmin Poloinen (e. Helmiina), om. Anffilan Suomenhevoset
s. 09.06.2008 sh-t Rätvänän Tiituli (e. Aronan Tiituliini), om. Viona VRL 07600, Susikallio
s. 10.08.2008 sh-t SMK Tuulen Tähti (e. Tähtileimun Sammal), om. Jenna
s. 15.11.2008 sh-o Ch Tuulen Tuoma (e. Tuulityttö), om. Emmu -> KTK-III, KRJ-I, SLA-I, KRL-II, VPA3
s. 20.10.2013 til-t Carmen (e. Március Shalott ox), om. Örp VRL-13239 -> KRJ-I, ERJ-I, VVJ-II
s. 05.01.2015 sh-t Viisikon Taifuuni (e. Pirenja), om. Ventos -> SV-I
s. 10.01.2015 sh-o Viisikon Touhupoika (e. Vellamo), om. Oona VRL-11983 -> KTK-II
s. 18.01.2015 sh-t Fiktion Poutapilvi (e. Paljetti), om. Uppe VRL-11253
s. 20.01.2015 sh-t Tuulen Venla (e. Maanan Kielo), om. Jemiina -> KRJ-II, SV-I, VAR-I, KV-II
s. 15.04.2015 sh-t VIR MVA Ch Kaipaatko Kesätuulta (e. Koidutko Kohtalokseni), om. Anniina N. -> YLA1, SLA-I*, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I, KTK-II, SV-II, EV-II
s. 25.04.2015 sh-o Viisikon Kuiskaus (e. Järvien Lesä), om. Läpikuultava -> SLA-I, KRJ-I, KTK-I, SV-I, EV-I, VAR-I, KV-II
s. 25.04.2015 sh-t K.B. Tuulivirta (e. Valovirta), om. Inna
s. 03.05.2015 sh-t Toivoton Taikatuuli (e. Velhon Viivi), om. Tinja VRL-13939
s. 15.05.2015 sh-o Tuulenpiiskaama Vinkuheinä (e. Koidutko Kohtalokseni), om. Ireth -> YLA1, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I, KTK-III, SV-I, EV-I, VV-I, KV-II
KRJ, 62 sijoitusta, 1 cup-sijoitus21.01.2007 - Kutsu - Vaativa A - 01/50 67.47% |
ERJ, 43 sijoitusta, 3 cup-sijoitusta17.02.2007 - Stallion Hill - 120 cm - 02/60 |
VVJ, 40 sijoitusta10.08.2007 - Kutsu - Vaativa yhdistetty - 01/24 |
KERJ, 42 sijoitusta04.10.2007 - Kutsu - CCI/CIC* (a-rata) - 09/9431.10.2007 - Kutsu - CCI/CIC* (a-rata) - 07/52 21.11.2007 - Kutsu - CCI/CIC* (a-rata) - 06/36 15.02.2009 - Kutsu - CCI/CIC** - 03/09 31.03.2009 - Kutsu - CCI/CIC** - 02/06 22.07.2009 - Kutsu - CCI/CIC** - 03/09 27.07.2009 - Kutsu - CCI/CIC** - 03/10 01.08.2009 - Kutsu - CCI/CIC** - 02/30 02.08.2009 - Kutsu - CCI/CIC** - 02/30 18.08.2009 - Kutsu - CCI/CIC** - 06/37 23.08.2009 - Kutsu - CCI/CIC** - 01/38 25.08.2009 - Kutsu - CCI/CIC** - 01/27 26.08.2009 - Kutsu - CCI/CIC** - 02/44 20.01.2015 - Kutsu - CIC1 - 01/40 24.01.2015 - Kutsu - CIC1 - 04/30 25.01.2015 - Kutsu - CIC1 - 02/30 25.01.2015 - Kutsu - CIC1 - 03/30 29.01.2015 - Kutsu - CIC1 - 01/12 30.01.2015 - Kutsu - CIC1 - 01/12 30.01.2015 - Kutsu - CIC1 - 03/40 02.02.2015 - Kutsu - CIC1 - 05/30 03.02.2015 - Kutsu - CIC1 - 04/40 03.02.2015 - Kutsu - CIC1 - 02/40 05.02.2015 - Kutsu - CIC1 - 02/30 06.02.2015 - Kutsu - CIC1 - 01/30 06.02.2015 - Kutsu - CIC1 - 05/40 08.02.2015 - Kutsu - CIC1 - 04/30 09.02.2015 - Kutsu - CIC1 - 03/30 12.02.2015 - Kutsu - CIC1 - 02/40 13.02.2015 - Kutsu - CIC1 - 04/40 18.02.2015 - Kutsu - CIC1 - 03/50 20.02.2015 - Kutsu - CIC1 - 03/26 20.02.2015 - Kutsu - CIC1 - 02/40 21.02.2015 - Kutsu - CIC1 - 02/30 21.02.2015 - Kutsu - CIC1 - 02/30 22.02.2015 - Kutsu - CIC1 - 03/50 22.02.2015 - Kutsu - CIC1 - 04/40 23.02.2015 - Kutsu - CIC1 - 01/40 25.02.2015 - Kutsu - CIC1 - 03/40 25.02.2015 - Kutsu - CIC1 - 02/40 01.03.2015 - Kutsu - CIC1 - 04/40 |
Villit, 33 sijoitusta29.07.2006 - koulu - Kutsu - Vaativa B - 04/20 30.07.2006 - este - Kutsu - 90-100cm - 07/26 17.03.2009 - työ - Kutsu - Veto 700kg - 05/12 (264m) |
NJ, 1x MVA-sert, 2x irtoSERT10.01.2016 - KK Bailador - pt: Welby - irtoSERT |
11.03.2007 Puuska oli aamulla hieman väsynyt, joten päätin jättää treenit väliin ja vein sen tarhaan heti. Toin ruoatkin sinne. Mutta eipä väsymys ole ihme, sillä on kalenterissa yli 100 kisaa! Puuska hamuili kättäni tarhassa ja oli kaikin puolin todella ihana. Mietinkin jo, että pitäisikö minun laittaa se nyt tauolle ja jatkaa kisaamista kesällä, mutta tulin siihen tulokseen, että ei se olisi kannattavaa, kun muilla hevosilla kuitenkin on silloin lomaa. Puuskalle on nyt muuten etsinnässä uutta kotitallia, sillä Viisikon muuttuessa ratsastuskouluksi, Puuska jäisi ilman tallia, sillä ei tämä ori sovi tuntihevoseksi alkuunkaan, kilparatsu tämä on ihan selvästi. Nyt tahtoisin kovasti saada Puuskasta vielä pari varsaa, sillä Puuskan hyvä luonne periytyy hyvin ja sen jälkeläiset ovat kaikki hyvä luontoisia ja kivasti pärjänneitä. Yhden varsan Puuska kyllä saa Anin kanssa, mutta ei vielä, koska An on täysin kisaamaton, vaikka jo 10-vuotias onkin.
19.03.2007 Päätin jättää Puuskan Viisikkoon, sillä täällä on kaksi tallia; toinen sillä hetkellä tunneilla käyville hevosille ja toinen kisaaville ja koulutettaville hevosille. Puuska jää siis tuttujen hevosten ja tuttujen ihmisten luo asumaan. Puuskalla on nyt ollut hiukan taukoa kisaamisesta, mutta pian se pääsee taas näyttämään kyntensä kisakentillä. Olen päättänyt opettaa sen myös ajoon, jotta se olisi entistä monipuolisemmin kisakäytössä ja näin ollen se voisi astua entistä enemmän menestyneitä tammoja. Olisi vielä kuitenkin haussa muutamat sijoitukset tuolta KRJ:stä ja sitten suunnata laatikseen, jotta Puuska saisi enemmän jalostusarvoa.
13.08.2007 Puuska oli lomalla jonkin aikaa ja nyt se on taas aloittanut kisaamisen, sijoittuen jo kerran KRJ:n alaisissa ja voittaen kerran VVJ:n alaisissa kisoissa. Sitten kun Puuskalla on 28 sijoitusta KRJ:n alaisista kisoista ja edes yksi koulua kisaava jälkeläinen, vien sen KRJ:n laatuarvosteluun, sillä Puuska on kyllä valmis siihen. Minua hieman kyllä harmittaa, kun Puuskan jälkeläisistä vain yksi on VRL:n rekisterissä ja suurin osa sen varsoista kisaa vieläpä esteillä, eikä koulua. Onneksi jätin itselleni kaksi sen jälkeläistä, ne sitten kisaavatkin koulua.
Vetovalmennus 17.8.2009, valmentajana Wo.:
Puuska ei olisi millään jaksanut kuunnella Irethin ohjeita saatika pysyä paikallaan valjastuksen aikana; ympärillä kun oli ihan liikaa ihan liian ihania tammoja. Vauhtikin näytti olevan korvia huumaavaa, ainakin päätelleen siitä miten Ireth joutui orinsa perässä juoksemaan, ja miten monta kertaa poikaa piti muistuttaa apujen noudattamisesta. Kun perusavut ja komennot oli käyty hyväksytysti läpi, Puuska sai peräänsä reen, ja suorilta hieman raskaamman kuorman, jotta vauhdista tulisi hieman hillitympi. Tämä auttoikin, vaikka tahti edelleenkin pysyi reippaana. Reippaudestahan ei ole haittaa, mutta Puuskan tulisi olla hieman herkempi suustaan, tai osata vaihtoehtoisesti ääniavut erittäin hyvin. Itse vedon aikana ori osoitti mahtavia vetolahjoja, ja kärsivällisyys pysähdysten aikana tuntui vain kasvavan toiston myötä. Ainoa virhe vedon aikana orilla tuppasi olemaan lievä mutkittelu, mikä johtui mitä ilmeisimmin kovista menohaluista. Tätäkin tosin saimme korjattua hieman suuremmalla painolla reessä. Kotona vain harjoitusta ja vauhdin rauhoittelua niin, ettei Puuska kuluta itseään loppuun jo vedon alkuvaiheessa, vaikka ori kestävä onkin.
25.11.2007 Kappas perhana, Puuskahan on oikea rusettihai. Se on palkittu SLA-I- ja YLA2-palkinnoilla! Olen niin ylpeä pojasta, etten voi edes sanoin kuvailla tätä. En olisi ikinä uskonut orista mitään tällaista. Wow. Nyt otetaankin kisaspurtti ja hankitaan orille kaikki vaadittavat 35 sijoitusta KRJ:stä ja laatikseen! Myös tuo YLA-palkinto pitäisi korottaa sitten myöhemmin. Muutenkin Puuskalle kuuluu hyvää - se on saanut astua pari tammaa tässä lähiaikoina. Ori on myös tutustunut yhteen jälkeläiseensä, BT Vastatuuleen eli Vaaviin. Miehet tulevat hyvin toimeen keskenään.
Kouluvalmennus 28.12.2007, valmentajana Spartacus:
Oikein näyttävä ja hyväaskelinen ori, jonka työntekoa saattoi vain ihailla. Kokoamisissa muista kuitenkin reippaasti ottaa puolipidätteet läpi ja pysyä itsevarmana. Välillä olit kokoamisissa epävarma, mikä heijastui välittömästi Puuskaan, eivätkä tehtävät silloin onnistuneet yhtä hyvin. Yhteistyönne sujui muuten mainiosti, olette selvästi tehneet paljon töitä yhdessä ja ratsusi luottaa sinuun kovasti - luota myös itse itseesi. Muistathan muutenkin säilyttää varmuutesi, vaikka jokin asia olisikin hevosellesi vaikea. Puuska on kuitenkin osaava ja pitkälle koulutettu, joten se osaa kyllä varmasti pyytämäsi asiat, kunhan uskot itseesi ja hevoseesi sekä teihin ratsukkona. Kokonaisuutena olitte oikein tyylikäs ratsukko, jonka yhteistyötä oli ilo katsella. Pidät selvästi ratsustasi kovasti ja se onkin erittäin tärkeää, kuten myös välillänne vallinnut syvä luottamus ja kiintymys.
EK.n kouluvalmennus 19.1.2008:
Puuska muistutti alkutunnista vähän jyrää, se kääntyi, lisäsi ja taipui, mutta eteneminen ei näyttänyt hallitulta tai kauniilta. Ireth sai hevosesta otteen vasta ympyröillä ja muutamalla suusta nyppäisyllä, mitä hevonen ei lainkaan pistänyt pahakseen vaan jatkoi menoa korvat hörössä ja selvästi paremmin avuilla. Puuska vaikuttaakin aika kovaluonteiselta hevoselta, jonka kanssa saa ilmeisesti välillä hieman keskustella siitä kuinka suotavaa on vain kaahottaa menemään kuin veturi. Malttaessaan kuunnella ja noudattaa Irethin apuja se kuitenkin näytti myös parhaat puolensa ja oli ilmeisen kevyt ratsastaa, vaikka alkutunnista sitä ei olisi kyllä uskonut. Hienot liikkeet orilla kyllä on sekä todella voimakas ponnistus takaosastaan, etenkin laukka oli vaikuttavaa. Hyvää työtä pääpiirteittäin teiltä molemmilta, saat kiittää ratsuasi kyllä valmennuksen jälkeen.
Kouluvalmennus 02.02.2008:
Puuska toimi valmennuksessa oikein mukavasti ja kulki reippaasti heti alkuverryttelystä lähtien. Ainoat ongelmat löytyivät kuitenkin laukan jälkeisissä ravitemmonpienennyksissä, jolloin Puuskalla tuntui olevan vauhtia liikaa. Rauhallisella istunnalla, maltillisilla avuilla ja vakaalla kädellä sait orin kuitenkin takaisin hallintaan ja meno näytti taas enemmän ratsastukselta. Itse harjoituksethan teiltä sujuivat leikiten, mutta odottelut ja välikäynnit tuntuivat olevan teille ratsukkona kompastuskiviä: Puuska ei ole millään malttanut olla aloillaan ja sen steppailu sai sinutkin hermostumaan. Tämä onkin asia jota teidän kannattaa treenata kotosallakin, sillä kisoissa ainakin tulee odottelua välillä hyvinkin paljon. Muuten sujui oikein mukavasti ja varsinkin orin laukkalisäykset olivat todella hienoja! Saatuasi orin kunnolla avuille sen käskyjen noudattaminen oli myös ripeää tarkkaa, mitä oli ilo katsoa.
06.04.2008 Tänään vähän muokkailin Puuskan sivuja. Laitoin luonteen ja sukuselvityksen kappalejaot paremmin, jotta ne olisi helpompi lukea ja tarkistin muutenkin kirjoitusta virheiden varalta. Kyllähän niitä virheitä muutama löytyi, mutta nyt ne on korjattu. Minua muuten harmittaa aivan hirveästi, kun olen aiemmin käyttänyt Puuskaa niin paljon tammoille. Olisi parempi, jos käyttäisin sitä nyt, kun se on menestynyt, jolloin varsat menisivät paremmin kaupaksi ja tavoitteellisiin koteihin. Mutta no, kai se nyt näinkin menee. Tässä taannoin huomasin muuten erään hauskan piirteen Puuskassa; ratsastin sillä maneesissa ilman satulaa ja se lähti yllättäen laukkaamaan hieman reippaammin, jonka jälkeen se teki äkkipysähdyksen. Luisuin alas sen selästä, koska tasapainoni oli pettänyt ja irrotin vahingossa ohjistakin. Puuska ei kuitenkaan lähtenyt karkuun, vaan se tuli heti luokseni ja puhalteli kasvoihini, aivan kuin kysyen, sattuiko. Ei siinä voinut muuta kuin halata lempeää oria. Kapusin heti takaisin selkään ja jatkoimme ratsastushetkeämme. Ihana ori :)
25.06.2008 Kävin reippaalla maastoretkellä orin kanssa. Kävelimme ensin lähes puoli tuntia, mutta sitten otin Puuskan raville ja ravailimme pitkän pätkän ennen kuin hidastin vauhdin käynniksi, jotta pääsimme metsäpolun kautta laukkasuoralle. Jatkoimme ravaamista kun pääsimme metsästä pois ja hetken päästä nostikin jo laukan. Ori laukkasi korvat hörössä ja intoili todella paljon. Nousin kevyeen istuntaan ja annoin orin laukata niin kovaa kuin se vain jaloistaan pääsi. Edes pukkeja ei matkalle tullut, niin haltioissaan ori oli päästessään kerrankin laukkaamaan kunnolla. Laukkasimme pätkän kaksi kertaa, ennen kuin otin orin taas raville ja lähdimme ravaamaan kotia kohti eri reittiä kuin yleensä. Puuska katseli kiinnostuneena ympärilleen ja steppailikin välillä, kun vastaan tuli PELOTTAVA PUNAINEN POSTILAATIKKO, joka siis yritti syödä Puuskan. Pääsimme kuitenkin yhtä matkaa kotiin ja ori olikin ihan hikinen tämän reissun jälkeen. Kävin suihkuttelemassa sitä viileällä vedellä ja sen jälkeen vein sen laitumelle muiden orien kanssa.
20.12.2008 Tänään olikin pientä estetreeniä tiedossa. Kokosin maneesiin jo aamulla 80-100cm esteradan, jossa oli vesimatto, kaksi okseria, kolmen esteen sarja ja trippeli. Aluksi sarjan kaksi ensimmäistä osaa olivat vain puomeja ja vasta viimeinen oli este. Alkuverryttelyn tein maastossa, ravailimme reippaasti lumihangessa ja päästessämme takaisin maneesiin Puuska oli lämmennyt jo hyvin. Hyppäsin sarjan ensin pari kertaa niin, että puomit tulivat ensin ja este sitten ja kerran toisinpäin. Puuska vaikutti todella hyvältä, joten vinkkasin tallityttöä nostamaan puomit esteiksi, jotta pääsemme aloittamaan. Hyppäsimme kerran harjoituksen vuoksi vesimaton ja trippelin, jotta Puuska saisi vähän tuntumaa näihinkin esteisiin ennen kuin aloitimme radan. Ensin tuli kolmen esteen sarja nousevana, eli ensin 80cm, sitten 90cm ja viimeisenä 100cm. Sarjalta tuli tiukka kaarrosokserille, joka oli maneesin keskellä, sitten pitkä suoristus ja kaarros vesimatolle, josta hyvin tiukka tie toiselle okserille. Tulimme aivan oikeaan laitaan, mutta pääsimme esteen yli. Okserilta tuli melko pitkä tie trippelille, jonka selvitimme hienosti, Puuska venyi todella upeasti! Trippeliltä tuli lyhyt, kaareva tie sarjalle, joka oli tällä kertaa laskeva. Sarjalta tuli vielä kaarros vesimatolle, josta kaarsimme viimeiselle okserille. Puuska oli todella reipas ja rata onnistui hyvin. Se venyi pituusesteillä hienosti ja pysyi hyvin hallinnassa myös sarjalla. Loppuverryttelyn suoritimme taas maastossa, koska oli upea talvipäivä.
Maastoestevalmennus 14.4.2009, valmentajana Jim:
Puuska osottautui oikein varmaksi vauhtihirmuksi. Erikoisemmatkaan esteet ja viritelmät eivät saaneet sitä hätkähtämään, joillakin esteillä ori tuntui varovan jalkojaan vai lieneekö kyse vain innostuksesta. Laukkasuorilla suosittelisin paljon pidätteitä, jottei Puuska etene liian vauhdikkaasti esteelle. Hyppyetäisyyttä tulisi myös hiukan tarkkailla, innokas Puuska hyppäsi välillä liian kaukaa ja alastulo oli hiukan kömpelöä tällöin. Muuten orilla oli aivan upea hyppytyyli eikä ponnistusvoimaakaan puuttunut. Vesiesteellä tuntui mielenkiinto siirtyvän pois tehtävästä, mutta Ireth sai orin hyvin taas mukaan hommaan, eikä ongelmia sitten juuri enää ollutkaan. Ori on selvästi henkeen ja vereen kilpahevonen, sillä se syttyi ihan tosissaan tajutessaan pääsevänsä maastoesteille, mutta pysyi kuitenkin käsissä. Mikään herkkis ori ei tosiaankaan tunnu olevan, joten uskalla vain rohkeasti käyttää välillä hieman voimakkaampiakin apuja.
23.04.2009 Tänään treenasimme koulua maneesissa. Puuska oli melko reippaalla tuulella ja ennen ratsastusta juoksutin sitä 20 minuuttia, jonka jälkeen ori olikin jo huomattavasti rauhallisempi. Kiivettyäni sen selkään kävelimme pari kierrosta, jotta ori saisi tasata hengitystään ennen varsinaista työskentelyä. Pikkuhiljaa kokosin ohjat käteeni ja aloin taivutella oria eri suuntiin. Pitkillä sivuilla menimme pohkeenväistöä ja lyhyet sivut koottua käyntiä, jotta saisin sen vetreäksi ja täysin kuulolle. Puuska käyttikin takaosaansa hyvin ja väistöt olivat hyvin tasapainoisia. Kokoamisaste sen sijaan jäi "vajaaksi", koska ori yritti koko ajan painaa ohjalle. Verryttelyn jälkeen pyysin sen raviin ja aloitimme saman tehtävän harjoitusravissa. Tällä kertaa sain Puuskan koottuakin hyvin, joten muutin tehtävää niin, että pitkillä sivuilla lisäsimme ravia ja lyhyillä sivuilla lyhensimme. Puuskan harjoitusravissa on vaikea istua muutenkin ja lisätyt askellajit ovatkin täyttä tuskaa, mutta sitkeästi istuin alhaalla satulassa. Muutaman kierroksen jälkeen vaihdoin suunnan ja nostin laukan ravista. Puuskalla oli virtaa ja sen ensimmäinen laukka-askel olikin aivan valtava. Työstin laukkaa keskiympyrällä, kunnes Puuska alkoi myödätä niskasta ja askeleissa oli helpompi istua. Sitten lähdin vaatimaan aina vain lyhyempiä askeleita ja lopulta sain kuin sainkin Puuskan koottua. Kauaa en viitsinyt kiusata oria kootulla laukalla, vaan vaadin keskilaukkaa. Puuska venyttikin askeltaan innokkaasti ja teki todella hienot lisäykset. Noin kymmenen minuutin laukkatyöskentelyn jälkeen otin sen raville ja tein paljon laajoja ympyröitä ja kiemuroita, jotta se ei olisi seuraavana päivänä jumissa. Hetken kuluttua otin sen käyntiin ja lähdimme köpöttelemään maastoon.
18.09.2009 Ratsastin Puuskalla tänään noin puoli tuntia kentällä. Työskentelin lähinnä ravissa ja sainkin sen ravaamaan rennosti, mutta kuitenkin sopivan reippaasti eteenpäin. Tarkoitus ei ollut vetää mitään kunnon treeniä, vaan ihan vain kevyesti ratsastaa ori rennoksi. Se olikin oikea ratkaisu, sillä Puuska vaikutti vähän vaisulta. Emme laukanneet ollenkaan ja ravailimmekin vain melko rauhallisesti. Myöhemmin illalla kävin vielä talutusmaastossa sen kanssa, jotta se saisi tänäänkin vähän enemmän liikuntaa kuin vain muutaman ravikierroksen kentän ympäri. Takaisin tullessa kiipesin orin selkään kiven päältä, eikä ori hermostunut siitäkään. Hyvin varovaisesti ja kiltisti se toi minut kotiin asti, jossa liu'uin alas sen selästä ja syötin sille muutaman porkkanan ennen kuin laitoin sen karsinaansa ja toin sille iltaruuat eteen, koska muut hevoset olivat saaneet ruuan jo vähän aiemmin.
03.03.2010 Tänään oli vuorossa kevyt koulutreeni. Aiheena oli ravipohkeenväistö ja avotaivutus, jotta Puuska vertyisi taas - se kun on ollut vähemmällä käytöllä jo pidempään. Se olikin oikein innoissaan ja kulki korvat hörössä koko tunnin ajan, eikä vaikuttanut lainkaan kankealta, vaikka ikää alkaa jo löytyä. Alkuravit se kulki hyvin rennosti ja alkoi hakeutua pyöreäksi jo hyvin nopeasti. Muutamien volttien ja temponvaihteluiden jälkeen aloitin pohkeenväistön niin, että tulin lyhyen sivun keskeltä kohti toista lyhyttä sivua, pari metriä suoralla hevosella ja väistätin sen vuorotellen oikealle ja vasemmalle. Puuska oli hyvin kuulolla ja väisti todella hyvin, kun pääsi juoneen mukaan. Seuraava tehtävä oli sitten avotaivutus. Teimme vain kevyitä harjoituksia, eli jokaiseen kulmaan voltti ja siinä jatkaen avotaivutuksessa. Aluksi Puuska lähti poikittamaan liikaa ja sitten se kulki vähän aikaa liian suorana, mutta kun korjasin omaa asentoani alkoi orikin ymmärtää mitä siltä haettiin. Muutamien volttien jälkeen se oli todella hyvin kuulolla, joten otin voltit laukassa ja jatkoimme siitä suoraan ravia avotaivutuksessa. Puuska oli loistava! Se laukkasi todella pontevasti rikkomatta laukkaa, vaikka voltit olivatkin pieniä. Parin kierroksen jälkeen otin sen raviin ja ravailimme pitkin ohjin parikymmentä minuuttia, että ori saisi vähän tasata hengitystään. Tämän jälkeen pyysin käyntiä ja kävelimme vielä lähes puolituntia - tunnin kevyestä ratsastuksesta tulikin miltei kaksituntinen! Puuska vaikutti kuitenkin virkeältä ja tyytyväiseltä, mikä oli tietenkin pääasia.
28.06.2010 Puuska viettää leppoisia eläkepäiviä ja nauttii laitumella olemisesta täysin siemauksin! Se laiduntaa tyytyväisenä muidenkin jo kisakäytöstä poistuneiden orien kanssa (Rokkapoika SLS, Kimovaaran Kingi ja Huoleton Poika) ja nauttii asemastaan laumanjohtajana. En ole ratsastanut sillä vähään aikaan, mutta muutaman kerran viikossa olen käynyt ajamassa sillä ja pari kertaa myös talutellut maastossa, jottei ori tuntisi itseään aivan hylätyksi. Puuska on aina ihan innoissaan, kun se pääsee tekemään "töitä" ja kulkee koko ajan korvat tötteröllä ja steppailee innostuneesti - aivan kuten nuorena! Ori ei ole muuttunut yhtään, se on edelleen se ihana ja vilkas poika, mikä se oli varsana minulle tullessaan. Nythän se on jo niin iäkäs, ettei se ole enää kilpailu- tai jalostuskäytössä. Olen tosin leikitellyt ajatuksella, että tarjoaisin Puuskaa vielä jollekin tammalle, mutta se jää nähtäväksi...
Hubertusratsastus 25.2.2008:
Osallistujia oli Puuskan lisäksi 16. Meillä alkoi hyvin ja Puuska oli täysin tunnelmassa mukana. Se oli nopea ja ketterä, sai jopa täysiverisen kiinni eräässä kohtaa. Esteet sujuivat hyvin, eikä kompastumisia ynnä muita haavereita tullut. Kun olimme pääsemässä johtoon, erehdyin valitettavasti polusta ja eksyimme. Näin ollen emme saaneet kettua ensimmäisenä kiinni. Voittajaksi selvisi Kinn., ratsullaan Little L. Mutta meitä Puuskan kanssa ei eksyminen haittaa, pääasia että oli kivaa! Ja sitä todella oli, nautin täysin siemauksin kilpailusta ja taisi Puuskakin siitä pitää. Tässä vielä tuomarin, Anniinan, selostus kilpailusta:
Taisto hännästä oli erittäin kova! Lähdön jälkeen Prince ox piti kärkeä, mutta ensimmäisellä esteellä ori loi jarrut kiinni ja ratsastaja lensi pahaksi onnekseen esteen yli komeassa kaaressa. Ratsastajan sadatellessa orin kujeilua johtoaseman otti Vandrarens Själ, joka hyppäsi tasapainoisesti ja erittäin näyttävästi 110 cm enseimmäisen esteen. Toiselle esteelle tultaessa Marmorian Modelle pinkaisi johtoasemaan, sillä Ressu ponnisti esteen liian kaukaa ja haparoi siksi alastullessa, jolloin esteen kiertänyt 118 cm valkoinen poni pinkaisi etuasemaan. Heti takana oli kumminkin Jamppa CK, joka kiri pienempänsä nopeasti kiinni suurilla laukka-askelillaan.
Kahden seuraavan esteen ajan Jamppa oli johdossa, kunnes trimmattu Golden FlashBoy otti laukkaspurtin pitkällä suoralla, ja otti johtoaseman. Mutta seuraavaa estettä, joka oli portti, ei ori suostunut millään ylittämään. AGH Tuulenpuuska otti täykkärin kiinni nimensämukaisesti tuulennopeudella, kylmäveriseksi nähden. Ireth toivotti Monnikalalle onnea ja ohjasi taitavasti orinsa esteen yli. Lähdössä viimeiseksi jäänyt Croisoksen Bimboliina kiri johtaja hevosta kiinni ja onnistui ohittamaan orin, koska Ireth lähti seuraamaan epähuomiossa väärää polkua. Huomattuaan virheensä, mitään ei enää ollut tehtävissä, sillä johtoasema oli jo mennyt. Hrimnirin saadessaan näkyviinsä ketun, hän ohjasi ratsunsa Westwind oikoreittiä metsän halki, sillä polku teki loivan ja kiertävän kaaren. Pahaksi onnekseen hän oikopolulla ohitti masterin ja sai sakkorangaistuksen ja jäi häntäpäähän. Enää muutama estettä peltoaukealle.
Ähäkutti Rosmo pitelee etusijaa, mutta kauhukseen ratsastaja huomaa tokavikan esteen jälkeen satulavyön auenneen. Estääkseen satulan totaalisen valahtamisen, hän pidättää rajusti ratsunsa ja jää kiinittelemään satulavyötä, sadatellen. Mercury 88:n ratsastaja Odessa pyyhältäessään ohi toivottaa onnea seuraavaan jahtiin. Ja huikkaa vielä olkansa yli, että voitto on hänen. Kääntäessään katseen taas eteenpäin huomaa pahaksi onnekseen esteen ja ei ehdi valmistautua ja ratsu kieltääkin viime hetkellä. Ohi vingahtaa komea kimo Chalky VT. Peltoaukeama koittaa pian ja ratsastaja yrittää saada oriinsa vauhtia turhan rajuin ottein. Ori heittää pukit, mutta ratsastaka pysyy kuin pysyy selässä. Rockstone N'Joy näkee tilaisuuden tulleen ja pinkaisee ketun perään. Cornflower's Keena ja Syövyttäjä pinkovat heti Ollin kintereillä. Pystyharja huomaa tilaisuuden tulleen, kun kettu tekee äkkikäänöksen oikealle ja Olli ja Sussu eivät pysy tahdissa mukana. Toisesta suunnasta ovelasti suuntaava Jenniina ratsullaan Ehrenwert saa miltein otteen hännästä kiitäessään ohi, mutta rautiaan tamman, Little L, ratsastaja on nähnyt tilaisuuden tulleen. Kettu väistäessä Jenniinaa, hän ei huomaa toiselta puolelta kiitävää ratsastajaa ja näin Kinn. saa hyvän otteen kaarteessa heilahtavasta hännästä ja voittaa!
Luonnetesti 20.02.2008:
1. Kaarellaan ja kierrellään erilaisimpia esteitä selästä käsin.
- Omistaja istuu selässä rennosti, ei kiristä ohjia vaan antaa hevosen vain kulkea rentona. Maneesiin on levitetty erilaisia esteitä - miten hevonen suhtautuu niihin, kuinka se reagoi kun pitäisi mennä niiden yli yms.?
2. Kaarrellaan ja kierrellään erilaisimpia esteitä maasta käsin.
- Omistaja pitää riimunnarusta kiinni ja kulkee erilaisten esteiden viereltä / yli. Miten hevonen reagoi, onko se nyt säikympi kun omistaja ei ole selässä, mitä eroa yms.?
3. Toimintakyvyn mittaaminen
- Kuinka hevonen toimii, kun omistaja taluttaa sitä pihapolulla ja eteen hyppää tuntematon esine.
4. Aggressiivisuus / Terävyys
- Hevonen sidotaan puomiin ja omistaja poistuu. Toinen tuomari alkaa lähestyä epämääräinen esine kädessään, uhkaavasti ja epäröiden. Hetken kuluttua tuomari pudottaa esineen, nousee kumarasta asennostaan ja alkaa puhella ystävällisesti. Miten hevonen reagoi?
5. Hermorakenne
- Tätä ominaisuutta tarkkaillaan koko kokeen ajan. Siihen ei omistaja voi vaikuttaa, millaisen hermoston hevonen on saanut.
6. Takaa-ajo tilanne
- Hevosta taluttaa tuntematon mies. Yhtäkkiä takaa tulee uhkaava määrä kiviä tynnyrissä / tynnyri yksin / koliseva esine. Miten hevonen väistää, reagoi?
7. Kovuus
- Tuntematon mies taluttaa hevosta, kun yhtäkkiä edessä avataan sateenvarjo. Omistaja ei anna hevosen käydä nurkalla katsomassa mitä on tapahtunut, vaan hevonen viedään välittömästi pois. Hetken kuluttua palataan paikalla ja katsotaan tarvitseeko hevonen houkuttelua tullakseen samalle paikalle, vai tuleeko se reippaasti.
8. Luoksepäästävyys
- Ilkeä ja luimiva hevonen ei anna kovin hyvää kuvaa itsestään. Sen sijaan lämpimästä hörisevä, korvat höröllä oleva hevonen vaikuttaa mukavammalta. Kun vieras ihminen lähestyy, miten hevonen reagoi?
Tulokset:
1. Vaikutti varmalta hevoselta. Meni reippaasti ja moitteettomasti koko radan hyvin. Ei kieltänyt kertaakaan yhdelläkään esteellä, eikä muutenkaan vaikuttanut hermostuneelta erilaisten ja hieman ihmeellisienkin esteiden ylityksissä. Pisteitä 0.
2. Maasta käsin reipas ja rento. Käveli hienosti, nuuhki maassa olevia matalia esteitä ja ylitte ne helposti askeltaen. Pisteitä 0.
3. Pelästyi, muttei mennyt paniikkiin. Heitti päätään ja vaikutti hermostuneelta. Pisteitä 4.
4. Tuomarin tullessa uhkaavasti ori hirnui ja luimi. Voimme tulkita hirnumisen omistajan kutsumisena. Kun esine pudotettiin, Puuska pelästyi ja kavahti taaemmas. Tuomarin alkaessa puhua nätisti Puuska palautui nopeasti pelkotilastaan ja antoi miehen silittää itseään. Pisteitä 2.
5. Hermorakenne oli erittäin hyvää orille. Pisteitä 1.
6. Taluttaessa reipas ja utelias. Kiskoi ruohotupsuihin. Takaa-ajo tilanteen lauetessa ori pelästyi ja ryntäsi eteenpäin - taluttaja pysyi kuitenkiin riimunnarussa, joten syöksy ei ollut täydellä teholla.Pisteitä 6.
7. Sateenvarjon auetessa Puuska teki sen mitä useimmat hevoset tekevätkin: Pysähtyi ja höristeli korviaan. Kun palattiin paikalle, ori vaikutti valppaalta, mutta sitä ei jouduttu houkuttelemaan nurkalle, jossa varjo oli avattu. Pisteitä 3.
8. Nätisti, ei vain antanut koskea korviin. Pisteitä 2.
Tuomari kehuu, että koko kokeen ajan ori oli elementissään, eikä vaikuttanut villiltä. Lisäpisteitä siitä, ettei ori huomioinut kovin suuresti tammoja laitumilla, kuten ehkä yleensä? Pisteitä yhteensä 18 <-- hyvä pistemäärä orille.
Kuntotesti 20.02.2008:
1. Pidetään tavallinen ratsastustunti kentällä. Liikkuuko hevonen virkeästi / laiskasti, kuinka reippaasti se nostelee jalkojaan vai raahaako se niitä ? Katsotaan tavallisia asioita siis.
2. Mennään maastoon - sukelletaan kuuseen. Otetaan laukkapätkiä ja lasketaan, kuinka ylös hevosen pulssi nousee, kuinka paljon tämä hengästyy. Laukataan maastoesteitä hevosen esterajan mukaan, ja pujotellaan.
3. Kouluratsastusta. Taivutuksia, sulkuja, askellajikokeiluja + kokoamista, laukanvaihtoja, pysähdyksiä, puolipidätteitä laukassa, kootaan ja lisätään liikkeitä, avotaivutuksia + vastataivutuksia.
4. Vaellus / Matkaratsastusta. Kierretään tietty 5h:n lenkki. Tarkkaillaan jaksamusta ja tarpeita.
Tulokset:
1. Liikkuu hyvin ja ilmavasti. Tasaiset liikkeet ja varmat askeleet. Laukka nousee helposti ja kevyesti, eikä Puuskaa tarvitse hirveästi "työntää" eteenpäin.
2. Maastossa reipas, rohkea ja varma. Ei kompastellut, mukavat askeleet epätasaisella alustallakin. Kuumeni laukkapätkillä. Jaksoi hyvin ja hyppäsi voimakkaasti.
3. Koulutunnilla hevosen keskiskittyminen näkyi selvästi terästyvän ja kaikenlaiset väistöt & lisäykset menivät erinomaisesti. Hevonen hikeentyy helposti, ja niin kävi koulutunnillakin. Hevonen oli kuitenkin mitä parhain ratsastaa.
4. Vaelluksella mentiin rauhallisesti, laukattiin muutamia pätkiä ja kevyessä ravissa mentiin suurinosa reitistä. Hevonen hikeentyi ja vaikutti välillä puhdittomalta, mutta sitten kuin taikaiskusta hevonen pääsi taas vireeseen.
Arvosanaksi antaisin kahdeksikon, sillä hevonen on hyvässä kunnossa, muttei täytä kaikkein ronskeimman kisahevosen mittaria kunnollaan. Silti luokittelisimme Puuskan väliotsikko - todella hyvässä fyysisessä kunnossa - alle.
Söpöysnäyttelyt 06.09.2007, tuomarina Jenna.H, tuloksemme oli 01/05! Tässä vielä tuomarin mielipide Puuskasta:
Todella suloinen paksulla harjallaan ja hännällään. Hassun värinen poika, ennen en ole tuon väristä nähnytkään! Suloiset ruskeat silmät, sekä töppökorvat, tekisi mieli vaikka halia ja rutistaa oikein kunnolla! Luonnekin vaikuttaa ihan mukavalta. Kyllä Puuska on voittonsa loppujen lopuksi ansainnut!
Söpöyspikanäyttelyt 28.08.2007, tuomarina conciërge, tuloksemme oli LKV3, 3/6!
Brendan söpikset, tulos oli 07/10.