Eirika tuli meille jo aikuisena hevosena, joskin varsin raakileena. Tamma ihastutti monet ja menestyi kilpailuissakin hienosti. Se teki muutaman erittäin hienon varsan, mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan. Eirikalla oli ikää 21 vuotta kun se 11.05.2017 lopetettiin hankosidevamman vuoksi. Jäämme syvästi kaipaamaan Eirikaa!
|
Nimi Vennamon Eirika "Eiri" Rotu suomenhevonen Sukupuoli tamma Väri rautias Säkäkorkeus 155cm Syntymäpäivä 10.05.2013 (4v 10.9.14) Ikä 21 vuotta (11.5.17) |
Rekisterinumero VH13-018-1004 Omistaja Ireth (VRL-03777), Viisikko Kasvattaja Vennamo Koulutus ko. HeB, re. 100cm / helppo Painotus yleispainotus Saavutukset KERJ-I, KRJ-III, ERJ-III |
KRJ-III -palkinto tammikuun tilaisuudessa 15.01.2016 pistein 81,25p. Pistejakauma:
Rakenne 4 (10), kilpailut 42 (40+), suku 10,25 (20+5), jälkeläiset 10 (20+5), lisäpisteet 15 (15).
ERJ-III -palkinto tammikuun tilaisuudessa 31.01.2016 pistein 82p. Pistejakauma:
Rakenne 7 (10), kilpailut 40 (40+), suku 10 (20+5), jälkeläiset 10 (20+5), lisäpisteet 15 (15).
KERJ-I -palkinto huhtikuun tilaisuudessa 25.04.2016 pistein 104,5p. Pistejakauma:
Rakenne 7,5 (10), kilpailut 42 (40+), suku 20 (20+5), jälkeläiset 20 (20+5), lisäpisteet 15 (15).
Vennamon Eirika on ystävällinen tamma, joka tykkää kaikista, oli sillä sitten kaksi tai neljä jalkaa. Tamman kanssa on todella mukava työskennellä, koska se ei turhia hötkyile eikä myöskään vaadi mitenkään erikoista hoitoa tai huomioitavaa. Ratsuna tamma on tottelevainen, mutta voi kuumua joskus - yleensä vain rataesteillä. Maastossa, mukaanlukien maastoesteetkin, Eiri on varmajalkainen ja peloton hevonen. Taluttaessa tämä suokkineiti kulkee kiltisti sinne minne hoitaja haluaa, ilman sen ihmeempiä kommelluksia.
Hoidettaessa Eiri yleensä nuokkuu rauhallisesti, minkä myötä sen voi laittaa ratsukuntoon käytännössä missä vain. Vaikka kesälaitumellakin, jossa eräs liikuttaja tamman laittoikin ratsutuskuntoon ilman mitään vastaanhangoitteluja. Ei Eiri aina nuku hoidon aikana, vaan on joskus aktiivisempikin ja tällöin se tutkailee hoitajaa kiinnostuneena. Vaikka tammaa on hoidettu samoilla välineillä iät ja ajat, on ne silti aina niin kiinnostavia sen mielestä. Sen on hereillä ollessaan aina pakko päästä maistamaan vähintään paria hoitovälinettä, jolloin se saattaa liikuskella normaalia enemmän.
Ratsastettaessa Eiri on tottelevainen, mutta esteillä se saattaa joskus innostua vähän liikaa. Koskaan se ei kuitenkaan ole lähtenyt kenenkään käsistä, joten kuumenemista ei kannata pelästyä, vaan rauhallisesti vain ottaa tamma taas haltuun ja jatkaa suoritusta. Maastossa Eiri on todella varmajalkainen ja osaava hevonen: Se ei turhia sätkyile tai hypi pystyyn, vaikka pusikosta vipeltäisi orava jalkoihin. Eiri myös tykkää todella paljon maastoilusta, myös esteiden hyppäämisestä. Lisäksi maastoesteillä tamma ei yleensä kuumu samalla tavoin kuin rataesteillä, liekö mielekkäämmät maisemat vievät turhan intoilun pois.
Kisoissa Eiri on energinen ja se haluaisi innokkaasti tutustua kaikkiin uusiin hevosiin ja ihmisiin. Sen kanssa kannattaakin käydä ennen lämmittelyä vähän kävelemässä sivummalla, että tamman saa helpommin keskittymään edessä olevaan koitokseen. Kunnollisen "rauhoittelun" ja lämmittelyn jälkeen Eiri on todella hyvä kisahevonen: se kuuntelee ratsastajaa herkeämättä ja tekee parhaansa.
© Tuire N.
isäVennamon Eutanasia154cm, rt |
ii.Ermentuuri157cm, prt |
iii.ValotonEVM, 154cm, prt |
iie.HermeliinaEVM, 156cm, prt |
||
ie.Sulokimara156cm, rt |
iei.KiriiveliEVM, 156cm, rt |
|
iee.SulotarEVM, 158cm, rt |
||
emäFiktion Airut155cm, rt KRJ-I, ERJ-II, SV-II |
ei.Tammipellon Robert161cm, rt |
eii.RovastiEVM, 163cm, prn |
eie.Tammipellon KatriinaEVM, 159cm, rt |
||
ee.Ch Annikki153cm, vprt, KRJ-II, KTK-III |
eei.Pikku-PetuEVM, 148cm, vprt |
|
eee.HaliisaEVM, 156cm, prt |
Vennamon Eirika on tarjolla jalostukseen 2-polvisille suomenhevosoreille.
s. 12.05.2014 sh-o Vennamon Kimurantti (i. Koston Kiirastuli), om. Sachiyoo VRL-11290
s. 03.01.2015 sh-o Rohkean Eriparisukka (i. Riiviöiden Kultaleijona), om. Lisa VRL-13874
s. 02.04.2015 sh-o Viisikon Hatuntekijä (i. Knallivaras), om. kuristaja VRL-04374 -> SV-III
s. 15.06.2016 sh-t Viisikon Evelda (i. Talviainen), om. Turmeltaja
s. 11.02.2017 sh-o Riekontorpan Hyperonyymi (i. Huomenhilperi), om. Riekontorppa
KRJ, 45 sijoitusta, 3 cup-sijoitusta18.02.2015 - Helppo B - 05/30 |
ERJ, 43 sijoitusta, 2 cup-sijoitusta04.03.2015 - 100 cm - 05/30 |
KERJ, 42 sijoitusta, 2 cup-sijoitusta20.05.2014 - Tutustumisluokka - 04/38 |
17.12.2015 (päiväkirja)
Vuosien aikana hevosten kanssa on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista, mutta yhä edelleen sitä näköjään voi yllättää kuten Eirika sai huomata. Hoidin eilen iltatallin samalla tavalla kuin aina aikaisemminkin ja tuttuun tapaan vielä viimeisenä tarkistin, että kaikki on kunnossa. Aamulla tallin pihassa Eiri oli kuitenkin tyytyväisenä syömässä heiniä heinäkatoksesta. Nappasin hevosen kiinni ja vein sen karsinaansa, jonka ovi oli normaalisti kiinni ja karsinassa odotti koskemattomat yöheinät. Tamma vaikutti pikavikaisulla täysin hyvinvoivalta joten lähdin tarkistamaan tarhan kuntoa, läpihän sen on ollut pakko mennä.
Aiempi hämmästykseni ei ollut mitään siihen verrattuna mitä tunsin kun huomasin että tarhan portti oli täysin auki, aivan niinkuin jätän sen iltaisin valmiiksi aamua varten. Olen siis onnistunut jättämään hevosen avonaiseen tarhaan ilman, että olen huomannut mitään. Tarhan muut hevoset olivat kyllä sisällä karsinoissaan, mutta Eirika on vain jäänyt huomaamatta. Ystäväni soittaa minulle kun olen tekemässä aamutallia. Olin jo unohtanut, että ehdin jo kysyä apua aidan korjaamista varten. Saan toistella tallin tilannetta useamman kerran, että ystäväni tajuaa ettei hevosen suinkaan ole aitojen läpi karannut. Saan vinkiksi vaihtaa hevoset elefantteihin, josko ne olisivat riittävän isoja puusilmänkin huomata. Naureskellen saan tehtyä tallin aamutoimet jonka jälkeen tarkistan vielä Eirikan voinnin tarkemmin. Ei mitään ruhjeita, ei haavoja ja mistään ei huomaa, että tamma on jäänyt yöksi yksin ulos. Heinäkatoksestakaan ei ole kadonnut paljoa yöheiniä isompaa määrää heinää joten ähkyriskikään ei ole erityisen suuri. Tämän päivän suunnitelmat muuttuivatkin aidankorjauksesta varustehuoltoon ja lopulta idioottivarman iltatarkistuslistan tekoon.
13.12.2015 (päiväkirja)
Sain ystävältäni haasteen pitää yhden hevosen kohdalla viikon ajan päiväkirjaa tapahtumista ja päätin valita Eirikan, joka helposti jää "muiden varjoon" vähän kaikessa ylimääräisessä huomioinnissa. Maanantaina hieroja kävi hieromassa Eirikan ja muuten päivä oli lepoa. Hieroja kehui lihaskuntoa hyväksi ja lihaksistoa tasapainoiseksi, eikä löytänyt kuin pienen jumin keskiselästä. Tiistaina ratsastimme ensin kevyesti kentällä keskittyen hevosen notkeuteen ja ratsastusradan teihin jonka jälkeen teimme pitkät loppukäynnit maastossa. Keskiviikkona Eirika oli tarhassa tiputtanut yhden kenkänsä joten kengittäjä tuli lyömään irtokengän kiinni. Illan treeneissä teimme pienillä esteillä jumppasarjoja. Torstaina saimme maastoon seuraa ja hyvässä seurassa lenkki venähti kolmen tunnin mittaiseksi. Perjantai oli lepopäivä eikä tamman kanssa tehty mitään erityistä. Lauantaina osallistuimme estekilpailuihin toisella paikkakunnalla. Matka sujui ongelmitta, kilpailuissa ei sijoituttu. Yksi pudotus rytmityksen ongelmien vuoksi ja pientä epäröintiä muutamalla muulla esteellä. Hiukan hajanainen suoritus lähinnä omien keskittymisongelmien vuoksi. Sunnuntaina kouluvalmennus missä Eirika oli oikein hyvin kuulolla ja teki parastaan.
27.11.2015 (päiväkirja)
Tänään osallistuimme Eirikan kanssa tuttavan tallin pikkujouluihin joissa oli paljon erilaista ohjelmaa hevosten kanssa. En yleensä ollut ensimmäistä osallistumassa vastaaviin tapahtumiin, mutta tiesin että paikalle tulisi monia ystäviä ja tuttavia ja saisin samalla mahdollisuuden kiittää kaikkia kuluneesta vuodesta. Koko tallialue oli koristeltu hillitysti ja kauniisti joulun kunniaksi ja maneesin keskelle oli tuotu kuusi. Pikaisten kuulumisten vaihdon jälkeen siirryimme hevosiemme kanssa maneesiin ohjelmaa varten.
Ensimmäisenä ohjelmana oli ratsastaa kosketusetäisyydelle sitä ratsukkoa joka oli aikaisemmin arvottu lahjottavaksi pikkujouluyllätyksellä. Piirileikki saa aivan uuden merkityksen kun piirissä kuusen ympärillä on kymmenkunta ratsukkoa, jotka kaikki ryntäilevät toisiaan kohti. Nauru hersyi ja lopulta olimme kaikki nipussa. Ratsuni suhtautui ihanan mutkattomasti vieraiden hevosten läsnäoloon, sille ei ollut mikään ongelma vaikka välillä olimme aivan piiritettyinä.
Seuraavaksi meidät jaettiin pareihin ja siirryimme niin, että parit olivat maneesin kahdella laidalla, kasvot toisiaan kohden. Tehtävänä oli ratsastaa puoliväliin, vaihtaa hevosia ja palata omalle paikalleen ja nopein pari palkittaisiin. Lähdin pillin vihellyksestä laukkaamaan kohti pariamme, Eirika olisi halunnut väistää toista hevosta aika reippaasti sivulle joten jouduin lopulta hidastamaan vauhtia, että sain hevosen meidän vaihtopaikalle. Olimme parimme kanssa samaan aikaan paikalla joten syöksyin äkkiä hevosen selästä alas ja tumps, osuin hiukan toiseen ratsastajaan. Naurusta ei meinannut tulla loppua mutta koitin mahdollisimman nopeasti kiivetä vaihtohevosen selkään. Tuo puoliverinen suostui yhteistyöhön ongelmitta ja pääsimmekin pian aloituspaikalleni. Siellä huomasin että Eirillä ja vieraalla ratsastajalla oli hiukan ongelmia. Tamma steppaili paikallaan ja olisi suostunut lähtemään vain minun perääni. Lopulta kaikkien muiden kannustaessa myös Eirika ja ratsastaja pääsivät aloituspaikalle ja pääsimme vaihtamaan hevoset takaisin oikeille omistajilleen.
Leikkien jälkeen hevoset pääsivät tallin tyhjiin karsinoihin odottelemaan siksi aikaa kun me ihmiset höpisimme iltaan asti tallin taukotilassa kaikesta hevosiin liittyvästä. Eirika oli jälleen kerran ihanan mutkaton reissukaveri ja asettui tyytyväisenä syömään heiniä uuteen karsinaan.