Meillä jäi kaikki saavuttamatta. Jospa asiat olisivat menneet toisin. 20.09.2018 Eemeli sai kesken aamukaurojen syömisen yllättävän kouristuskohtauksen ja sen takapää halvaantui. Eläinlääkärin saapuessa paikalle kaikki toivo oli menetetty, joten ori lopetettiin 18-vuotiaana omaan karsinaansa. Kiitos näistä vuosista.
|
Nimi Kissankulman Kauhu "Eemeli" Rotu suomenhevonen Sukupuoli ori Väri rautias Säkäkorkeus 158cm Syntymäpäivä 01.03.2012 (3v 01.07.12) Ikä 18 vuotta (20.9.18) |
Rekisterinumero VH12-018-0713 Omistaja Ireth (VRL-03777), Viisikko Kasvattaja Tiikeri VRL-10741 Koulutus ko. HeA, re. 90cm Painotus yleispainotus Saavutukset KTK-II |
KTK-II -palkittu kesäkuun tilaisuudessa 20.06.2017.
18 + 17 + 17 + 18 = 70p. KTK-II
Eemeli on luonteeltaan tyypillinen suomalaismies, mahdottoman hiljainen ja vähäeleinen. Välillä jopa omistaja on pulassa, kun eroa sairaan ja normaalin Eemelin luonteesta ei löydy. Rapsutellessa orista saattaa saada hyvän kaverin, kehut se ottaa vastaan tyypillisen hiljaisella tavallaan. Eemelillä on todella kultainen luonne, sillä ei ole pahoja tallitapoja ja se on oriksi kiltti, hiljainen ja huomaavainen. Yksi huono puoli orista tosin löytyy: se on hillittömän ahne ja sallitun syötävän loppuessa se alkaa pureskella karsinan seiniä ja tarhan aitoja.
Hoitaessa Eemeli seisoskelee, niinkuin todettiin, ylimaallisen vähäeleisesti paikoillaan alahuultaan lerputtaen. Harjailu on oriin mielestä kivaa hiljaisessa karsinassa suosikki-ihmisensä kanssa. Kavioiden puhdistus onnistuu oikein hyvin, Eemelihän ei pane vastaan paljon mihinkään. Varustaessa helppo tapaus, ottaa lunkisti kun satula heivataan selkään ja vyö kiristetään, suukin aukeaa kuin itsestään kun on aika laittaa suitset päähän. Helppo kuin mikä, kunhan mikään ylivilkas lapsikatras ei pääse riehumaan Eemelin lähelle, se on oikeastaan aika mukava ori. Taluttaessa ori seuraa vähän perässä lampsien, eikä huomioi mahdollisia muita hevosia mitenkään. Ainoastaan ruuan perässä yrittää ryntäillä oman mielensä mukaan, joten tarkkana saa kuitenkin olla. Tarhassakin orin annetaan yleensä olla rauhassa, se ei puutu toisten tekemisiin, joten toisetkaan eivät puutu sen tekemisiin millään tavoin.
Ratsastaessa Eemeli on oikein mukava, hieman jäykkä aluksi, mutta kunnolla lämmiteltyään kouluratojen tyyni voittaja. Ori on rentouduttuaan oikein pehmeäaskelinen ja kiva ratsastaa. Erityisesti laukka on orin bravuuri, todella pyörivä ja mukava istua ratsastajalle. Suustaan herra on hieman herkkä, siksi se ei sovellu esimerkiksi aloittelijoille tai kovakätisille ratsastajille. Peräänantoon ori on helppo ratsastaa, mutta se saattaa oikoa kulmissa ja karata vähän ulospäin pohkeenväistössä. Eemelin saa liikkumaan parhaiten ratsastaja, joka osaa asiansa ja tuntee ratsunsa. Vaikka ori on todella taitava kouluaitojen sisäpuolella, se hyppää lähes yhtä hyvin esteitä. Sen parhaita puolia hypätessä on vauhdikkuus, jota kouluradoilla ei välttämättä löydy. Ori hyppää tarkasti ja ajoittaa jopa ilman ratsastajan apua hypyn hyvin. Tosin Eemeli saattaa hieman painaa kädelle hypätessään, mitä se ei tee koskaan kouluratsastuksessa. Askeltensa puolesta se on enemmän kouluhevonen, mutta nauttii esteistä selvästi paljon enemmän. Kisoissa oripoika on normaali itsensä, tyyni ja vakaa kuin kallio. Se ei rieku eikä kukkoile muille oreille, ja tammoista se ei edes ole kiinnostunut. Kun on suorituksen aika, ori saattaa steppailla vähän mutta kokeneen ratsastajan/esittäjän kanssa se rauhoittuu nopeasti.
isäKiviverstas KaikuuEVM, 161cm, vprt |
ii.Metallipaja MoikaaEVM, 159cm, prt |
iii.Puutalo PuhkuuEVM |
iie.Ylvi-NeitiEVM |
||
ie.Kartanon SolinaEVM, 154cm, vprn |
iei.PorvariprinssiEVM |
|
iee.Puro SoliseeEVM |
||
emäHirsirannan HienoneitiEVM, 155cm, rt |
ei.KauranippuEVM, 157cm, vprt |
eii.PuskajussiEVM |
eie.K.R. KauralyhdeEVM |
||
ee.HienostorouvaEVM, 159cm, m |
eei.Ei HassumpiEVM |
|
eee.Kaksi MarjaanaaEVM |
Kissankulman Kauhu ei ole tarjolla jalostukseen.
s. 11.07.2012 sh-t Pimuliini SAV (e. Sata Jalkaa Sota), om. Tiikeri VRL-10741
s. 27.12.2015 sh-o Viisikon Hulivili (e. Pirenja), om. annika n VRL-10352
s. 08.03.2016 sh-o Viisikon Kauhukersa (e. Takaisinpaluu), om. Satumaja
s. 10.03.2016 sh-o Viisikon Kauhukakara (e. Wiviika), om. Hämärähalla
s. 20.04.2016 sh-t Tiilikan Yrtti-Aada (e. Harmaamaan Ajasta Ikuisuuteen), om. Tiilikanoja
KRJ, 42 sijoitusta, 2 cup-sijoitusta01.03.2015 - Helppo B - 01/40 |
ERJ, 43 sijoitusta, 3 cup-sijoitusta15.03.2015 - 90 cm - 01/40 |
NJ, 1x irtoSERT22.03.2017 - Susiraja - pt: Jannica - irtoSERT |
VSN |
20.02.2015 (päiväkirja)
Kissankulman Kauhu - Eemeli - on ollut minulla nyt muutaman päivän ja päälimmäinen asia mielessäni on se, miten ihmeessä saan pidettyä orin sutjakassa kunnossa, se kun söisi ihan kaiken mitä sen eteen tulee. Kiltti orihan tämä on, helppo käsitellä eikä todellakaan nimensä veroinen, mutta niin ahne että järkihän tässä lähtee. Kaurat se hotkaisee viidessä sekunnissa, useampi kilo heinää kestää alle tunnin ja se on nyt jo onnistunut syömään ruokakuppinsa reunat ihan kauheaan kuntoon. Muuten heittäisin sen vapaalle heinälle, mutta ori söisi minut varmaan vararikkoon...
Muita ongelmia ei olekaan ainakaan vielä tullut vastaan, olen juoksuttanut sitä pari kertaa, se on irtohypännyt maneesissa ja tallimestarimme kokeili myös ratsastaa sillä tänä aamuna. Kaikki on sujunut hyvin, orilla on todella mukava ratsun luonne, se tekee parhaansa ja kulkee omalla moottorilla. Pikkuhiljaa voisikin suunnitella kisakauden avaamista niin päästään näyttämään kyntemme myös ihan virallisesti. Ensin pitäisi kuitenkin tuohon ruokinta-asiaan keksiä jokin ratkaisu ennen kuin Eemeli syö koko tallin. Voisinkin konsultoida eläinlääkäriä tästä ja käyttään orin vielä perusteellisissa tutkimuksissa, josko kyse kuitenkin olisi esimerkiksi jostain puutostilasta.
Kouluvalmennus 19.06.2016 tasolla Helppo A, valmentajana Miivi
Saavuin Viisikon pihaan viime tipassa. Tapanani ei ollut myöhästellä, mutta tänään olin selvästi aliarvioinut matkaan kuluvan ajan. En ollut kuitenkaan myöhässä, ehdin kentän reunalle kellon näyttäessä tasan yhtä, jolloin olimme sopineet valmennuksen alkavaksi. Ireth oli lämmittelemässä orinsa kanssa, ja Eemelin kankeuden huomioiden verryttely ei ollut kovin pitkällä. "Nopeampi pohje", huomautin heti valmennuksen alkuun. "Ja vaikka se onkin hirveän jäykkä näin verrytellessä, yritä ratsastaa se huolella kulmiin, vahva ja nopea pohje.", jatkoin ohjeistamista. Vähitellen Eemeli alkoi onneksi lämpenemään paremmin, se ei enää ollut jäykkä pötkylä vaan kauniisti liikkuva suomenhevonen, joka meni hyvin jopa kulmiin, kunhan Ireth muisti ratsastaa sen huolella niihin.
"Eikö me päivän aiheeksi päätetty vastalaukka? Hyvä. Eli aloitellaan sitä tehtävää, yritellään ensin saada se vastalaukka nostettua tosta H:sta ja laukkaa siitä E:hen. Ota se pari kertaa, jonka jälkeen suunnanmuutos ja vastalaukkaa E:stä H:hon, niin saadaan ensin katsottua nämä nostot kohdilleen", kerroin ratsukolle alun tehtävästä. Vastalaukka nousi HE-suuntaan helposti ja puhtaasti, se rullasi aivan yhtä hyvin kuin myötälaukka suoralla mennessä. EH-suuntaan nostoissa oli toivomisen varaa, joten ratsukko sai ottaa vielä kolmannen noston ennen kulmien ottamista vastalaukassa. "No nyt on hyvä. Otetaan nyt vastalaukka tähän kierrokseen, SHC- ja RBL-linjoille", jatkoin ratsukon ohjeistamista. "Katotaan näitä sen verran että lähtee sujumaan, niin sitten otetaan vielä toiseen suuntaan." Alkuun vastalaukka nousi helposti, ja heti ensimmäiseen kulmaan saakka kaikki näytti hyviltä. Kulmassa Ireth yritti ratsastaa oriansa hyvin kulmaan, mutta se meni kompuroinniksi Eemelin menettäessä tasapainonsa kulmassa. "Sori Ireth, mutta toi oli sun vika. Älä aja kaikesta huolimatta sitä liian syvälle kulmaan, sun ei tarvi kunnon kulmien tekemisestä huolimatta tehä ihan piikinterävää 90 asteen käännöstä. Ja pidä se käsi tasasella tuntumalla!" Seuraava kerta sujuikin jo paljon paremmin. Päästessämme vaihtamaan suuntaa tuotti ensimmäinen kerta vaikeuksia myös siinä suunnassa. Katselin ratsukon kompurointia päätäni puistellen, mutta Ireth ymmärsi itse korjata apujaan seuraavaa kertaa varten.
Valmennus toivottavasti antoi ratsastajalle ja ratsullekin palan purtavaksi, ainakin itse olin tyytyväinen palautteeseen, mitä olin saanut ratsukolle annettua, ja myös siihen, kuinka heikkojen ensimmäisten suoritusten jälkeen Ireth oli aina saanut omaansa ja ratsun työskentelyä korjattua hyvin. "Kiitos tästä, teitä oli mukava valmentaa", päätin valmennuksen loppupalautteen.