Rakas Sinituulemme nukkui pois omassa karsinassaan 27.8.2021 aivan huikeassa 27 vuoden iässä. Jäämme kovasti kaipaamaan ujoa tammaa!
|
Nimi Arvolaakson Sinituuli "Sini" Rotu suomenhevonen Sukupuoli tamma Väri vaaleanrautias Säkäkorkeus 155cm Syntymäpäivä 19.01.2013 (4v 19.5.13) Ikä 27 vuotta (27.8.21) |
Rekisterinumero VH14-018-1109 Omistaja Ireth (VRL-03777), Viisikko Kasvattaja Nenna, Arvolaakso Koulutus ko. HeA, re. 80cm, va. vaativa Painotus yleispainotus Saavutukset KRJ-II, ERJ-III, VVJ-III |
VVJ-III -palkittu maaliskuun tilaisuudessa 31.03.2017 pistein 82p. Pistejakauma:
Rakenne 5,5 (10), kilpailut 42 (40+), suku 0,5 (20+5), jälkeläiset 20 (20+5), lisäpisteet 14 (15).
KRJ-II -palkittu heinäkuun tilaisuudessa 15.07.2017 pistein 98,75p. Pistejakauma:
Rakenne 6 (10), kilpailut 40 (40+), suku 20,25 (20+5), jälkeläiset 17,5 (20+5), lisäpisteet 15 (15).
ERJ-III -palkittu heinäkuun tilaisuudessa 30.09.2018 pistein 84,5p. Pistejakauma:
Rakenne 5,5 (10), kilpailut 42 (40+), suku 0 (20+5), jälkeläiset 22 (20+5), lisäpisteet 15 (15).
Hoitaessa ujohko tamma seisoo sievästi aloillaan, yleensä mahdollisimman perällä karsinassaan, mutta pyydettäessä siirtyy ja väistää ihmistä nätisti. Ei hermostu liian hennoista otteista, muttei myöskään karskista harjauksesta, vaan mukautuu ihmisen mukaan. Pyrkii miellyttämään ihmistä välillä vähän liikaakin. Rentoutuessaan puuhailee hoitajansa kanssa vaikka mitä ja on innokas oppimaan kaikenlaista. Makupalojen toivossa tekee ihan mitä tahansa! Varustamisessa oikein mallikelpoinen kaveri, ottaa kuolaimet suuhun ongelmitta eikä pullistele satulavyön kiristämisessä. Kuolaimet täytyy kuitenkin talvella ensin lämmittää, sillä kylmää rautaa Sini ei suuhunsa ota. Kuolaimia ei myöskään saa painaa sen hampaita vasten, tai se perääntyy kauhistuneena karsinan perälle. Taluttaessa energinen ja vilkas. Seurailee tarkkaavaisesti ympäristön tapahtumia ja haluaisi kovasti mennä tutustumaan joka asiaan. Muille hevosille hirnuu kuin tervehtiäkseen. Salamannopea liikkeissään, jolloin taluttaja voi yllättäen löytää itsensä ojasta, kun Sini innostuu oikein loikkimaan. Pääsääntöisesti kuitenkin ihan selväpäinen ja fiksu neiti.
Ratsuna toimiessaan Sini on nöyrä ja rehellinen, hieman arkakin ehkä. Se vaatii ratsastajaltaan todella tasaisen käden ja tiukat pohkeet, pitääkseen itsellään muodon, tai mennäkseen edes kunnolla eteenpäin. Sini ei suinkaan ole laiska, mutta se ei suostu tekemään mitään epäselvillä avuilla, joita se ei ymmärrä. Epävarmalla ratsastajalla alkaa helposti hieman poukkoilla. Yrittää kuitenkin aina parhaansa, ei vain ymmärrä vähänkään ristiriitaisia apuja. Kouluratsuna tamma ei ole parhaimmillaan, vaikka helpon A:n asiat sujuvatkin melko hyvin. Se vain tuppaa kyllästymään koko touhuun ja heittäytyy aivan typeräksi. Pohjeavuista se hyppää kaksimetriä eteenpäin, pidätteet saavat sen peruuttamaan miltei ravissa... Raudikko on todella taitava myös näkemään "pieniä vihreitä miehiä" maneesin nurkissa, kun sitä oikein kyllästyttää. Jos tamman saa kuitenkin innostumaan koulusta, se menee ihan nätisti. Muotokin alkaa pikkuhiljaa löytyä ja liikkeetkin paranevat loppua kohti. Esteradalla Sini on taitava ja innokas, mutta kapasiteetti ikävä kyllä loppui jo hyvin aikaisin. Kun se huomaa pääsevänsä hyppäämään, sen olemus muuttuu aivan silmissä. Se on paljon ryhdikkäämpi ja itsevarmempi. Sini osaa olla touhottamatta esteillä, vaikka se reipas onkin. Se pyrkii itse katsomaan parhaan ponnistuspaikan ja hyppää sulavasti. Tarvittaessa se taipuu myös tiukoille teille ja hyppää vaikeistakin kohdista. Vaikka tie esteelle olisi millainen, Sini hyppää varmasti, vaikka tuloksea olisi varma pudotus. Varma kaveri esteillä myös hieman kokemattomimmillekin ratsastajille.
Maastoon päästessään Sini on hieman hermostunut. Se pälyilee hieman järkyttyneenä kiviä ja kantoja ja hyppää sivuun jos metsästä kuuluu pienikin risahdus. Arka tamma vaatii maastoon siis ehdottoman rauhallisen ja rohkean ratsastajan, jotta se edes hieman rauhoittuisi. Laukkapätkillä tulee usein pukki jos toinenkin, kun neiti hieman revittelee, mutta pysyy hallinnassa kuitenkin koko ajan. Ajaessa Sini on ehkä rennoimmillaan, se on totutettu kärryihin jo nuorena ja ajamisesta onkin tullut tammalle varsinainen turvasatama. Kaikkein parhaiten Sinin kanssa sujuvat tarkkuus- ja kouluosio, sillä silloin se jaksaa keskittyä erinomaisesti, mutta osaa kuitenkin myös rentoutua riittävästi. Kestävyysosuus on joskus haasteellinen, sillä Siniä vähän jännittää vieraissa maastoissa. Hyvin on kuitenkin tähän asti kaikki sujunut. Kisoissa hirnahtelee muille hevosille ja steppailee kärsimättömästi ympäriinsä. Uudet ja vieraat paikat saavat Sinin aina terästäytymään ja vilkuilemaan uteliaana ympärilleen. Esteradalle päästessään tamma unohtaa kaiken muun ja kekittyy täysillä hyppäämiseen. Se etenee reippaasti, mutta kuuntelee silti myös ratsastajaa. Pudotuksia kisoissa harvemmin sattuu, sen verran tamma osaa jalkoihinsa katsoa. Kouluradallakin kuuliainen ja oma itsensä, joskin salamavalot saattavat sitä hiukan jännittää.
isäVitsiniekasta VIIS156cm, rt |
ii.Veikan Vitsaus158cm, rn |
iii.Vieterin ViksausEVM, 168cm, prt |
iie.Sailan VeeraEVM, 155cm, vprt |
||
ie.Teinirinsessa152cm, rt KRJ-II |
iei.TouhotusEVM, 152cm, prt |
|
iee.LakkaprinsessaEVM, 155cm, rt |
||
emäFiktion Sinissa141cm, vrt |
ei.Ievana142cm, rt |
eii.Onnen KantamoinenEVM, 139cm, vprt |
eie.HimpurainenEVM, 144cm, rt |
||
ee.Unissa143cm, prt YLA2, KRJ-II |
eei.Jyly-KaarloEVM, 147cm, prt |
|
eee.UniinaEVM, 140cm, rt |
Arvolaakson Sinituuli on tarjolla jalostukseen 2-polvisille suomenhevosoreille.
s. 01.04.2016 sh-o Viisikon Merirosvo (i. Fiktion Kaarnalaiva), om. Em. VRL-02816
s. 01.02.2017 sh-t Viisikon Sinitaivas (i. Reposaaren Naskali), om. Kievarinkuja -> ERJ-III
KRJ, 40 sijoitusta01.03.2015 - Helppo A - 06/40 |
ERJ, 42 sijoitusta, 2 cup-sijoitusta14.03.2015 - 80 cm - 05/40 |
VVJ, 42 sijoitusta, 2 cup-sijoitusta06.03.2015 - Vaativa parivaljakko - 02/16 |
17.04.2016 (päiväkirja)
Vuosien aikana hevosten kanssa on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista, mutta yhä edelleen sitä näköjään voi yllättää kuten Sini sai huomata. Hoidin eilen iltatallin samalla tavalla kuin aina aikaisemminkin ja tuttuun tapaan vielä viimeisenä tarkistin, että kaikki on kunnossa. Aamulla tallin pihassa Sini oli kuitenkin tyytyväisenä syömässä heiniä heinäkatoksesta. Nappasin hevosen kiinni ja vein sen karsinaansa jonka ovi oli normaalisti kiinni ja karsinassa odotti koskemattomat yöheinät. Tamma vaikutti pikavikaisulla täysin hyvinvoivalta, joten lähdin tarkistamaan tarhan kuntoa, ilmeisesti unohdin tamman tarhaan yöksi ja se on sitten tullut aidoista läpi.
Aiempi hämmästykseni ei ollut mitään siihen verrattuna mitä tunsin kun huomasin että tarhan portti oli täysin auki, aivan niinkuin jätän sen iltaisin valmiiksi aamua varten. Olen siis onnistunut jättämään hevosen avonaiseen tarhaan ilman, että olen huomannut mitään. Tarhan muut hevoset olivat kyllä sisällä karsinoissaan, mutta Sini on vain jäänyt huomaamatta. Ystäväni soitti minulle kun olen tekemässä aamutallia. Olin jo unohtanut, että ehdin jo kysyä apua aidan korjaamista varten. Saan toistella tallin tilannetta useamman kerran, että ystäväni tajuaa ettei hevosen suinkaan ole aitojen läpi karannut. Saan vinkiksi vaihtaa hevoset elefantteihin, josko ne olisivat riittävän isoja puusilmänkin huomata.
Naureskellen saan tehtyä tallin aamutoimet jonka jälkeen tarkistan vielä Sinin voinnin tarkemmin. Ei mitään ruhjeita, ei haavoja ja mistään ei huomaa, että raudikko on jäänyt yöksi yksin ulos. Heinäkatoksestakaan ei ole kadonnut paljoa yöheiniä isompaa määrää heinää joten ähkyriskikään ei ole erityisen suuri. Tämän päivän suunnitelmat muuttuivatkin idioottivarman iltatarkistuslistan suunnitteluun ja tekoon.
22.06.2016 (päiväkirja)
Tervehdin Siniä saapuessani sen karsinan kohdalle. Tamma hörisi minulle, kun aukaisin sen karsinan oven. Taputin sitä kaulalle ja talutin raudikon käytävälle. Käväisin hakemassa vielä sen harjat sekä juoksutusraipan varustehuoneesta. Aloitin harjaamisen ensin pölyharjalla, jolla sivelin tamman kokonaan läpi. Sini ei ollut oikeastaan lainkaan likainen, joten sitä ei tarvinnut enää harjata. Otin harjapakista punaisen kaviokoukun, jolla aloitin puhdistamaan sen kavioita. Aloitin puhdistamalla ensin molemmat etujalat, jonka jälkeen siirryin takajalkoihin. Muutama kivi oli jäänyt vasemman takajalan kenkään, mutta sain onneksi otettua ne pois tamman kengästä. Viimeisenä selvitin tamman harjan sekä hännän. Onneksi ne eivät olleet kovinkaan takussa, joten lähdinkin taluttamaan tammaa kentälle, jossa aioin juoksuttaa sen.
Päästin Sinin kentällä irti ja pyysin sitä raipan avulla kävelemään kenttää ympäri. Kehuin tammaa äänelläni vähän väliä. Hetken verryttelyn jälkeen pyysin tammalta ravia, jonka se nosti hienosti. Kehuin tammaa jälleen ja ravautin sitä kolme kierrosta kenttää ympäri. Annoin sen kävellä hetken, jonka jälkeen yritin saada sen nostamaan käynnistä laukan. ”Laukka,” huusin tammalle samalla, kun löin raipalla maata. Sini nosti saman tien laukan ja laukkasi hienosti kenttää ympäri muutaman kerran. Kehuin tammaa laukkaamisen jälkeen ja annoin sen kävellä vielä muutaman kierroksen ennen kuin kävelin rauhassa tamman vierelle ja tarjosin sille porkkanaa samalla, kun laitoin narun sen päitsiin kiinni. Taputin Siniä vielä kaulalle, jonka jälkeen talutin sen tarhaansa.
15.01.2017 (päiväkirja)
Sini alkaa nyt olla siinä vaiheessa uraansa, että eläköityminen olisi pikkuhiljaa ajankohtaista. Sillä alkaa olla jo jonkin verran ikää ja se on kilpaillut hyvin paljon, jälkeläisiäkin on siunaantunut kaksi kappaletta. Tamma on valmisteltu valjakkojaoksen laatuarvosteluun ja muut lajilaatikset ovat seuraavaksi vuorossa. Pirteä tyttöhän se vieläkin on, se liikutetaan yhä viisi tai kuusi kertaa viikossa ja tarhassa se saa rymytä muun lauman kanssa sydämensä kyllyydestä. Varsan tai pari tamma vielä voisi pyöräyttää ennen täydellistä eläkkeelle siirtymistään. Kotiin en kuitenkaan Sinistä enää varsaa jätä, joten tulevalla jälkikasvulla olisi edessä myynti. Hyväkuntoinen raudikko toki on edelleen, ei se ole ihan vielä edes kahtakymmentä, mutta en koe mitään tarvetta enää rasittaa tammaa kilpailemalla tai muulla rankalla käytöllä.