Mitä voisin sanoa? Mitä voisin ajatella? Yksi tallin isoimmista persoonista on poissa. Ikuisesti. Olihan tamma ehtinyt jo 26 vuoden ikään, mutta silti. Silti. Sydämeni itkee kun vain ajattelen, ettei Rina enää aamulla paukuta karsinan ovea kiukkuisesti, viuhdo jaloillaan joka suuntaan tarhan portilla tai kiukuttele ratsastaessa. Ei, hieno tamma on nyt poissa. Olen niin kiitollinen, että se jätti maailmaan kolme hienoa poikaa, joista yksi asuu yhä meillä Viisikossa. En saanut koskaan kaipaamaani tammavarsaa Rinasta, mutta sille ei enää voi mitään. 31.05.2017 jää mieleeni yhtenä elämäni kauheimmista päivistä, sillä silloin löysin Rinan kuolleena karsinastaan. Sen ympärille siivilöittyi auringonvalo ja näytti siltä kuin tamma olisi vain nukkunut rauhallisesti. Ikävä kyllä vanhan hevosen sydän oli pettänyt ja se oli jättänyt tämän maailman. Jään syvästi kaipaamaan Rinaa.
|
Nimi Sorry Mary! Vegas "Rina" Rotu suomalainen puoliverinen Sukupuoli tamma Väri tummanpunaruunikko Säkäkorkeus 166cm Syntymäpäivä 15.04.2011 (4v 15.6.11) Ikä 26 vuotta (31.5.17) |
Rekisterinumero VH15-031-0034 Omistaja Ireth (VRL-03777), Viisikko Kasvattaja Las Vegas Koulutus ko. Int. I, re. 100cm Painotus kouluratsastus Saavutukset KRJ-III |
KRJ-III -palkinto toukokuun tilaisuudessa 15.05.2015 pistein 86p. Pistejakauma:
Rakenne 7 (10), sijoitukset 42 (40+), suku 8 (20+5), jälkeläiset 20 (20+5), lisäpisteet 9 (15).
Sorry Mary! Vegas on aivan mahtava tamma, siis mikäli nauttii tammamaisesta kiukuttelusta, villistä hännän viskomisesta, takajaloilla huitomisesta ja naamasta, joka on aina nurinpäin. Rinalla ei varmasti ikinä ole ollut hyvää päivää, se näyttää aina - ihan aina - kiukkuiselta ja hankalalta, suorastaan luotaan työntävältä. Ja tämä on ehdottomasti se syy, miksi ikinä halusin tämän osaavan, mutta erittäin haastavan tamman. Jo varsana siinä oli nähtävissä ihanaa päättäväisyyttä ja tammamaisuutta, mikä on aina kiehtonut minua. Ruunanrupsukat ovat tylsiä ja orit putkiaivoineen aivan mahdottoman tympeitä. Tämän vuoksi Rina pisti silmääni heti, kun näin sen emänsä kanssa tarhassa. Laitoin hevosesta heti tarjousta, sillä tämä oli rakkautta ensisilmäyksellä - ja sain Rinan itselleni.
Hoitaessa tamma on ärsyttävä riiviö, joka hyörii koko ajan joka suuntaan, huitoo takajaloillaan naaman korkeudella ja näyttelee hampaitaan, esittäen todella pelottavaa ja hurjaa hirviöhevosta. Pohjimmiltaan Rina on kuitenkin ihan helppo hevonen maasta käsin, tasainen, kiltti ja alistuva, vaikka se uusia ihmisiä testaakin aina. Tuttujen kanssa se lähinnä seisoo paikallaan ja lepuuttaa takajalkojaan, eikä edes harkitse näyttävänsä hampaitaan. Vatsan alta harjatessa voi häntä huitoa kiukkuisesti ja joskus jopa toinen takajalka nousta hieman, mutta ei tamma oikeasti mitään tee. Varustaessa oikein leppoisa kaveri, mitä nyt nostelee päätään, pyörii ympyrää, pullistelee, yrittää tallata varpaat ja potkii joka suuntaan, mutta kun näitä ei ota huomioon, oikein helppo tapaus. Rina osaa todellakin ottaa huomioon hoitajan heikkoudet, sillä mikäli hän on hiukankin epävarma, yrittää tamma takuulla kaikkia mahdollisia keinoja välttyä varustamiselta. Kunnon karjaisu "PERKELE!" yleensä tehoaa ja sen jälkeen Rina on hyvin nöyrää tyttöä.
Taluttaessa yksi pahuksen maanvaiva, joka haluaa mennä joka suuntaan samaan aikaan, mahdollisimman kovaa ja ehdottomasti ilman taluttajaa. Yrittää joskus myös näykkiä sormia, mutta onneksi taikasana perkele toimii tässäkin tilanteessa aina. Erittäin reipas taluttaa, joten kannattaa laittaa riimunnaru turvan ympärille tai sitten taluttaa suitset päässä, muutan Rina vie ja taluttaja vikisee. Tarhasta haettaessa tulee vauhdikkaasti sisälle, sillä vaikka Rina aina esittää niin hienoa tammaa että, on se oikeasti varsinainen ahmatti ja herkkusuu. Saattaa taluttaessa nähdä pieniä vihreitä miehiä ja poistua paikalta, ellei taluttaja ole varautunut tähän. Tarhassa viihtyy yksin tai parin kaverin kanssa, isossa laumassa ei osaa yhtään käyttäytyä, pomottaa vain muita ja on hankala.
Ratsastaessa Rina on vaativa tapaus, se on herkkä ja hyvin tammamainen, kuten olettaa saattaa, ja kaiken lisäksi vielä hieman säikky, mikäli sitä ei saa alusta asti kunnolla töihin. Rina omaa isot, näyttävät ja lennokkaat liikkeet, jotka ovat tietysti myös vaikeat istua. Rina on hyvin herkkä painolle, joka tuottaa useimmille ongelmia, koska askeleissa on muutenkin vaikea istua saatikka kun hevonen pomppaa parimetriä suuntaan, jos toiseenkin, mikäli paino yhtään heiluu satulassa. Tämän tamman kanssa pärjää mahtavasti, kunhan vain osaa istua sen vaativissa askeleissa. Suustaan Rina on myös hyvin herkkä, pohjeapujakaan ei tarvitse kamalasti käyttää, kun pienemmätkin menevät perille mainiosti.
Esteillä Rina kuumuu paljon, tamma hyppää kuitenkin mielellään ja varoo koskettamasta puomeja kavioillaan. Hyppytekniikka tällä neidillä on hieman hakusessa, joten se tarvitsee esteille kaverikseen osaavan ratsastajan, joka auttaa sen esteiden yli. Rina hyppää melko pitkänä, monista on huvittavan näköistä kun ratsastaja saa lähes maata hevosen kaulalla, jotta saa myödättyä tarpeeksi hyppyihin. Rinan kanssa se vain on välttämätöntä, vaikka esteet eivät ole isoja, tarvitsee myötäyksen olla suuri. Rinan tammamaisuus tulee esille hypätessä lähinnä pukitteluna ja satunnaisina kieltoina, sekä silloin kun tamma kieltäytyy hyppäämästä, näin tapahtuu mikäli sen suusta tulee yhtään revittyä hypyn aikana.
Kisoissa Rina on hieman varuillaan ja liikkuu hyvin kireästi, ennen kuin sen saa rentoutumaan ja unohtamaan ympäristön häiriötekijät. Verryttelyn aikana Rinaa häiritsee, jos toinen hevonen menee liian läheltä ohi, mutta ei Rina potki tai muuta, ainoastaan luimistaa korviaan ja ote sen aikaiseen tehtävään hieman herppaantuu. Itse kisaradalla Rina kulkee useimmiten kiltisti hallinnassa, mutta tätä ennen tamma täytyy verrytellä hyvin, eikä sille voi antaa ennen radalle tuloa pitkiä ohjia, koska muuten tamma vain pälyilee ympärilleen ja tuolloin suoritus menee täysin penkin alle.
isäFoehn Windshann, 161cm, trn |
ii.H.T. Chinookhann, 167cm, rn KRJ-I, YLA3 |
iii.Hamlethann, 165cm KRJ-II, KTK-I |
iie.R.M Jasminhann, 163cm, rn KTK-II |
||
ie.Greymask's Francescanahann, 155cm, mkm |
iei.Feinbrandhann, 165cm, rn |
|
iee.Greymask's La Bambahann, 162cm, mrn |
||
emäRochette Vegasfwb, 174cm, rnkm |
ei.Faraol de Trans xxxx, 169cm, mrn KTK-III |
eii.Transe De MaBoul Gibet xxxx |
eie.Farao Princess xxxx, 168cm, trn |
||
ee.Star Theme's La Rochefwb, 162cm, rn |
eei.Alfa Star Tfwb, 167cm, prt |
|
eee.Icon xxxx, 160cm, m |
s. 11.02.2015 fwb-o Hittin' The Club (i. Aksel de Poemé), om. Otterley VRL-12757 -> KRJ-II
s. 01.03.2015 fwb-o VIR MVA Ch What The Buck! (i. Jon-Jewel HRW), om. Ireth VRL-03777 -> YLA1, VPVL-IKRJ-I, KTK-I
s. 11.03.2015 fwb-o Radagast Durin (i. Radagast Erebor), om. Tuulia T. VRL-00084
KRJ, 41 sijoitusta, 3 cup-sijoitusta20.01.2015 - Vaativa A - 03/38 |
Kouluvalmennus 20.03.2015 tasolla Int.I, valmentajana Tanja Berg (evm)
Olimme tänään Tanja Bergin kouluvalmennuksessa naapuritallilla Rinan kanssa ja jouduimmekin töihin ihan tosissamme! Pääasiallisesti keskityimme laukanvaihtoihin joka neljännellä askeleella, eli juuri minun ja Rinan kompastuskiviin aikanaan kisakentillä. Kunpa olisimme saaneet nämä vinkit jo aiemmin, niin olisimme menestyneet paremmin Intermediate I -tason luokissa!
Aluksi tamma olisi vain lähtenyt esittämään väistöjä jompaan kumpaan suuntaan kun yritin saada sitä vaihtamaan laukan ja tässä vaiheessa haukankatseinen valmentajamme huomasi, että nojaan aivan liikaa sille puolelle, jonka puoleisen laukan haluan nostaa. Tämän kun korjasin (Tanja joutui kyllä huomauttamaan siitä muutamasti) niin johan alkoivat vaihdotkin löytyä ja ne olivat suorempia kuin koskaan aikaisemmin. Lopulta vaihdot onnistuivat myös joka toisella askeleella, enkä voi olla miettimättä, olisiko tammasta sittenkin ollut kilpuriksi jopa vaativammille radoille, niin mallikkaasti se tehtävistä suoriutui.
15.04.2015 (päiväkirja)
On aivan uskomatonta millaista jälkeä Rinan pojat Late ja Buck ovat tehneet kilparadoilla kun ottaa huomioon, miten työn ja tuskan takana se Rinalla itsellään oli ja millaisen luonteen tamma omaa. Sen pojat sen sijaan ovat rakenteellisesti aivan mielettömiä ja toimivat kouluradalla kuin kello - wow, olen todella ylpeä kummastakin. Tämä tarkoittaakin sitten sitä, että on aika valmistella Rina KRJ-laatuarvosteluun. Jonkin aikaa siihen tosin vielä menee, tamma on nimittäin unohtanut kaiken siitä miten ratsastajan kanssa toimitaan viettäessään ensin kisalomaa ja sitten mammalomaa.
Viimeksi kun päätin testata Rinaa kentällä tauon jälkeen päädyin ambulanssilla sairaalaan aivotärähdyksen vuoksi, joten nyt olen hieman arastellut tamman liikutusta. Tarhassa se toki on joka päivä monta tuntia, heinät on ripoteltu pieniin kasoihin sinne tänne ja pari kertaa sitä on myös irtojuoksutettu kentällä, ettei tamma aivan pääse lihomaan. Sen tallikäytös on pysynyt ihan yhtä huonona kuin aina ennenkin, taluttaessa tamma sikailee minkä ehtii, eikä sitä voi - edelleenkään - tarhata laumassa, joten ovat jotkin asiat sentään pysyneet ennallaan...