Tallimme kantava voima, hurmaava Pirenja jouduttiin lopettamaan 26-vuotiaana 15.12.2016 yllättävän keuhkokuumeen vuoksi. Elämä ei ole enää samanlaista nyt kun tallin itseoikeutettu kuningatar on poissa. Tammaa jäivät kaipaamaan omistajan ja tallihenkilökunnan lisäksi sen jälkeläiset ja tarhakaverit. Hyvää matkaa arvoisa Pirjo!
|
Nimi Pirenja "Pirjo" Rotu suomenhevonen Sukupuoli tamma Väri rautias Säkäkorkeus 150cm Syntymäpäivä 14.05.2013 (4v 14.9.13) Ikä 26 vuotta (15.12.16) |
Rekisterinumero VH13-018-0975 Omistaja Ireth (VRL-03777), Viisikko Kasvattaja Pinja Korpe, Suomi (EVM) Koulutus ko. HeB, re. 100cm / helppo Painotus yleispainotus Saavutukset KRJ-I, ERJ-I, KERJ-II, SLA-I |
KERJ-II -palkinto tammikuun tilaisuudessa 25.01.2016 pistein 98p. Pistejakauma:
Rakenne 5,5 (10), kilpailut 40 (40+), suku 17,5 (20+5), jälkeläiset 20 (20+5), lisäpisteet 15 (15).
KRJ-I -palkinto maaliskuun ylimääräisessä tilaisuudessa 25.03.2016 pistein 102p. Pistejakauma:
Rakenne 8 (10), kilpailut 41 (40+), suku 18 (20+5), jälkeläiset 20 (20+5), lisäpisteet 15 (15).
ERJ-I -palkinto toukokuun tilaisuudessa 31.05.2016, pistein 101,75p. Pistejakauma:
Rakenne 7,75 (10), kilpailut 40 (40+), suku 19 (20+5), jälkeläiset 20 (20+5), lisäpisteet 15 (15).
VSR:n Jälkeläisluokka C myönnetty 23.07.2016
SLA-I -palkittu elokuun tilaisuudessa 20.08.2016 pistein 94p. Pistejakauma:
Rakenne 17 [4-8-4] (20), luonne 20 (25), suku 20 (25), kilpailut 20 (20+5), muu panostus 17 (20).
Hyvät leimat. Hyvä askellus kuvissa, hyvä matkaavoittava ravi, pyörivä tiivis laukka. Hyvässä kisakunnossa.
Yleisesti Pirjo on itse prinsessa, jolla on oikeus osoittaa mielipiteensä missä ja milloin vaan! Tämä tamma on kuitenkin varsinainen sydäntenmurskaaja, joka ei räiskyvästä luonteestaan huolimatta ole ilkeä. Perusluonteeltaan Pirjo on kiltti ja herttainen, mutta kyllä sitä särmää löytyy myös. Harmittavan usein temperamenttisuus näkyy nimenomaan väärässä paikassa ja väärään aikaan. Muiden hevosten kanssa neiti tulee toimeen vaihtelevasti. Jos joku hevonen ei Ludaa miellytä saattaa tulla potkuja ja vinkaisuja tiuhaan tahtiin, joten uusiin hevosiin totutus tulee tehdä hyvin maltillisesti.
Hoitaessa Pirjo kyllä osaa sanoa milloin ei miellytä. Harjatessa se osaa osoittaa, jos hoitaja harjaa tai rapsuttaa väärästä kohdasta. Silloin saattavat seuraukset olla tuhoisammat – useita varpaita on jouduttu teippaamaan Pirjon aikaansaannosten takia. Varustuksessa tamma on kiltti, mitä nyt satulavyön kiristyksessä häntä saattaa pyörähtää kerran tai pari. Se kuitenkin seisoo paikallaan, ei linttaa seinänväliin tai potki. Talutus on Pirjon kanssa aina erilaista – ja yhtä mielenkiintoista. Joskus tamma on itse Herran enkeli, toisella kertaa taas hyppii pystyyn ja on kuin arojen vangittu villihevonen. Tamman suhtautumista tähän hurjaakin hurjempaan toimenpiteeseen - joka toistetaan joka päivä useamman kerran - on hyvin vaikea ennakoide, joten taluttajalla saa olla nopeat refleksit. Tamman kanssa pärjää kyllä terveellä maalaisjärjellä ja rohkeudella.
Ratsastaessa tamma on pirteä ja innokas menijä, jolta löytyy kuitenkin tilanteessa kuin tilanteessa jarrut. Joskus esimerkiksi maneesin nurkissa saattaa sen silmissä vilistä pieniä vihreitä miehiä, jotka saavat sen puhisemaan ja pöhisemään lujaa, mutta kunnialla on aina selvitty. Pirjo on mukava kaveri koulukentillä, sillä se keskittyy aina täysill' tehtäviin ja sillä on pidempi pinna – usein jopa pidempi kuin kuskilla. Tamman liikkeet ovat miellyttävät ja tasapainoiset. Esteillä Pirjo on mukava, se kieltää äärimmäisen harvoin ja on melko varovainen jaloistaan, joten puomit kyllä pysyvät paikoillaan. Käännökset tuottavat tammalle joskus ongelmia, joten se vaatii ratsastajalta paljon tukea, että kaarteet eivät levähdä. Tarvitsee myös yllättävän voimakkaan tuen ohjalla ennen esteitä.
Kun Pirjo näkee maastoesteitä, sen korvat ponnahtavat pystyyn ja se laukkaa kovin onnellisen näköisenä. Intoa löytyy maastoesteillä vaikka muille jakaa, ja joskus se innostuukin jopa liikaa. Erityisen kapasiteetikas hyppääjä Pirjo ei ole, mutta innokkuus tuntuu korvaavan puuttuvan ponnistusvoiman ainakin tamman itsensä mielestä. Maastossa Pirjo kulkee muutenkin oikein hienosti, se on luotettavampia hevosia maastossa mitä olen koskaan omistanut. Se kulkee vaikka läpi harmaan kiven, ja luottaa täydellisesti ratsastajaan, vaikka kentällä saattaakin välillä pöllöillä. Kisoissa tamma on luotettava menijä, se ei pelkää tai säiky mitään. Kisoissa se keskittyy täydellisesti kaikkeen mitä ratsastaja pyytää. Pirjon kanssa on hauska työskennellä, sillä joka päivä on erilainen, tylsistyä ei kyllä takuulla ehdi.
isäPirraEVM, 156cm, rt |
ii.PeetuEVM, 151cm, rt |
iii.EetvarttiEVM |
iie.EertaEVM |
||
ie.EmeriinaEVM, 157cm, prt |
iei.Eetun VilkeEVM |
|
iee.EdalmiinaEVM |
||
emäPeerta158cm, rt |
ei.BeetrosEVM, 160cm, prt |
eii.Porteen ArvoEVM |
eie.AlisaEVM |
||
ee.EerolttiEVM, 149cm, rt |
eei.ElmesEVM |
|
eee.ErijaEVM |
Pirenjan isä Pirra on komea, tähtipäinen rautias suomenhevonen. Luonteeltaan 156 cm korkea ori on rauhallinen ja rohkea. Nykyään jo eläkkeellä oleva Pirra on kilpaillut kenttäratsastuksessa pitkän uran ja menestynytkin hyvin CIC1-tasolla. Jonkin verran orilla on kilpailutuloksia myös koulu- ja esteratsastuksen puolelta ja sen suoritusvarmuus olikin aivan huippuluokkaa: ori toimi aina yhtä ennalta-arvattavasti, eikä se järjestänyt yllätyksiä kisoissakaan. Hyväluonteisena ja lahjakkaana kenttäratsuna Pirra on ollut tammanomistajien suosiossa ja orilla onkin jo useita jälkeläisiä, jotka ovat suurimmaksi osaksi perineet hyvän luonteen isältään. Se on periyttänyt myös hyvää hyppykapasiteettia, mutta ikävä kyllä myös varsin vaatimattomia liikkeitä ja jonkin verran kesäihottumaa. Tänä päivänä Pirra viettää hyvin ansaittuja eläkepäiviä kotitallillaan, eikä ota enää tammoja vastaan.
II. Peetu oli 151 senttinen kenttäratsastuspainotteinen harrasteratsu. Luonteeltaan rautias läsipää oli herkkä stressaantumaan, eikä se sen takia tullut koskaan kilpailleeksi muissa kuin lähitallien pikkukilpailuissa. Omistaja halusi kuitenkin pitää orin orina jalostusta varten, sillä Peetun isälinjasta löytyy useita hienoja kenttäratsuja. Peetu ei saanut juurikaan huomiota tammanomistajilta ja sen jälkeläismäärä jäikin vain neljään varsaan, mikä paljastui myöhemmin harmiksi, sillä Peetun jälkeläiset ovat lahjakkaita kenttäratsuja ja luonteeltaan paljon rohkeampia kuin Peetu itse, mikä näkyikin sitten niiden kilpailutuloksissa: kaikki sen jälkeläiset kilpailivat CIC1-tasolla menestyksekkäästi. Ori lopetettiin vain 19-vuotiaana sen terveyden heikentyessä yllättäen.
IE. Emeriina oli rohkea ja pirteä punarautias suomenhevostamma. Ratsuna se oli menevä ja helppo ja se menestyikin hyvin kenttäratsastuksessa helpolla tasolla kahden eri ratsastajan kanssa. 157 cm korkea Emeriina loukkaantui kuitenkin jo 10-vuotiaana pahasti ja jouduttiin lopettamaan kaikkien harmiksi lopettamaan. Tammasta jäi vain yksi jälkeläinen, orivarsa Pirra, joka peri kovasti emänsä luonnetta ja kauniin päämerkin. Olikin onni, että Emeriina oli astutettu jo 3-vuotiaana ennen sen ratsukoulutuksen aloittamista, sillä muuten tämä hieno suorittajatamma ei olisi saanut yhtäkään jälkeläistä ja sen laadukas suku ei olisi päässyt jatkumaan.
Pirenjan emä Peerta on luonteeltaan huomionkipeä hienohelma. Kuten Pirenjakin, Peerta osaa kyllä kertoa, mikäli kaikki ei tapahdu sen mielen mukaisesti. Ratsuna rautias tamma on hieman epävarma, se saattaa nähdä mörköjä kentän nurkissa tai kieltää esteellä ilman näkyvää syytä. Rakenteeltaan 158 senttinen Peerta on todella kaunis ja se onkin lisännyt tamman omistajan mielenkiintoa käyttää tammaa jalostuksessa, vaikka luonteellisesti sillä ei kovin paljoa annettavaa ehkä olisikaan. Yleispainotteiselle tammalle on käytetty pääasiassa kenttäpainotteisia oreja, mikä on sopivasti parantanut jälkeläisten luonnetta, kapasiteettia ja ratsastettavuutta. Varsoja Peertalla on 6, neljä tammaa ja kaksi oria, jotka kaikki ovat päässeet kilpaileviin koteihin. Peerta lopetettiin 22-vuotiaana sen tapeltua tarhakaverinsa kanssa rajusti saaden jalkaansa pahat vammat.
EI. Beetros oli hyvärakenteinen, mutta turhan orimainen ja huomionkipeä ori. Nuorempana punarautias keskittyi terrorisoimaan kotitalliaan, mutta vanhempana luonteen tasoituttua Beetroskin pääsi kokeilemaan kilparatoja. Orin kärsivällisyys ei riittänyt kouluradoille, mutta esteratsuna se pärjäsi hyvin peräti metrin radoilla - kunhan ratsastajan kantti kesti, sillä vauhtia tämän orin kanssa todellakin oli, yleensä vähän liikaakin. Kotikentällä ori suoritti Helpon B:n liikkeet tyylipuhtaasti, mutta sen motivoiminen moiseen touhuun oli niin vaikeaa, ettei oria koskaan nähty koulukilpailuissa. Tasan 160 senttinen Beetros ehti saada 8 jälkeläistä ennen menehtymistään 31 vuoden iässä. Harmittavaa kyllä, kovin moni orin jälkeläisistä ei ole kilpaillut, käynyt näyttelyissä tai saanut itse jälkeläisiä, joten orin sukulinjat ovat vain Peertan ja sen jälkeläisten varassa, sillä Beetros itse oli vanhempiensa ainoa jälkeläinen.
EE. Eeroltti oli suloinen, juuri ja juuri hevoskokoinen suomenhevostamma. Kaunis rautias läsipää sukkajalka eli varsin vaatimattoman elämän maalaistalossa lasten yleisratsuna. Nähtiinpä tamma muutamasti myös lähitallien koulu- ja estekilpailuissakin, yleensä jopa varsin mukavalla menestyksellä. Eihän tamma mikään erityisen taitava tai näyttävä ollut, mutta sen miellyttämisenhalu sai sen kuuntelemaan ratsastajaa aina hyvin tarkasti, mikä varmasti paransi mahdollisuuksia sijoittua. Tasoltaan Eeroltti oli noin Helppo B ja 80cm. Lasten kasvettua isoksi ja lähdettyä opiskelemaan kiinnostui perheen äiti kuitenkin ajatuksesta teettää lempeällä tammalla varsa. Eeroltti varsoikin 14-vuotiaana kauniin rautiaan tammavarsan, mutta valitettavasti muutama kuukausi varsan syntymän jälkeen Eeroltti menehtyi ähkyyn ja tammavarsa jäi orvoksi vähän ennen vieroitusta.
Pirenja ei ole tarjolla jalostukseen.
s. 05.05.2014 sh-t Vennamon Tina (i. Taskukokoinen), om. Chao
s. 10.05.2014 sh-t Vennamon Kielo (i. Krumeluuri), om. Cannabia VRL-00033
s. 05.01.2015 sh-t Viisikon Taifuuni (i. AGH Tuulenpuuska), om. yaren VRL-04468) -> SV-I
s. 10.03.2015 sh-t Viisikon Pirtsakka (i. Kaduntallaaja), om. Kievarinkuja -> SLA-II
s. 13.04.2015 sh-o VSN Ch Viisikon Tuuripeli (i. Ermentuuri), om. Em. VRL-02816 -> KERJ-I, ERJ-II, KRJ-II, KTK-III
s. 27.12.2015 sh-o Viisikon Hulivili (i. Kissankulman Kauhu), om. annika n VRL-10352
s. 02.02.2016 sh-o Viisikon Hurmaus (i. Hurmusti), om. Viisikko -> KTK-II
KRJ, 41 sijoitusta, 1 cup-sijoitus24.02.2015 - Helppo B - 03/30 |
ERJ, 41 sijoitusta, 1 cup-sijoitus21.02.2015 - 100 cm - 01/30 |
KERJ, 40 sijoitusta11.09.2013 - Harrasteluokka - 01/41 |
13.03.2015 (päiväkirja)
"Pirenja, Pirjo, pikku-Piraija", lepertelin tammalle samalla kun varustin sitä. Oli perjantai kolmastoista, eli mitä parhain päivä lähteä treenaamaan maastoesteitä. Pirjo on menestynyt tosi mukavasti kenttäkisoissa viime aikoina, joten olemme ihan tosissamme lähteneet tähtäämään laatuarvosteluun, eli treeni on ollut kovimmillaan. Pirjon hieman diivamainen luonne on myös aavistuksen tasoittanut, se ei aina ole enää yhtä yllätyksellinen ja onpa se muutamasti suostunut sateellakin menemään ulos ihan nätisti.
Saatuani varusteet niskaan sekä hevoselleni että itselleni lähdin taluttamaan tammaa ulos. Aurinko paistoi ihanasti ja lämmittikin jo, kevät on kovaa vauhtia tulossa. Kiipesin ratsuni selkään heti oven edessä ja ohjasin sen kohti lyhyehköä maastoreittiä, jossa ajattelin suorittaa lämmittelyn. Tamma oli pirteällä tuulella, se kulki energisesti korvat hörössä ja tuntui aavistavan, että pääsisi tänään hyppäämään maastoesteitä. Lämmittely oli nopeatempoinen ja tehokas, eikä aikaakaan kun käänsin Pirjon kohti maastorataa. Sen vauhti kasvoi heti huomattavasti ja sainkin tehdä runsaasti pidätteitä, ettei meno mennyt aivan holtittomaksi.
Ensimmäiset hypyt olivat hieman sählääviä tamman innokkuuden vuoksi, mutta aika pian ne tasoittuivat. Pirjo on siitä mukava hevonen, ettei se pelkää oikeastaan mitään, vaan hyppää rohkeasti mistä vain, eikä muutenkaan kyttäile yhtään mitään. Keskityimme melko paljon banketteihin ja kapeisiin risuesteisiin tällä kertaa, vesihauta oli vielä niin huonossa kunnossa ettemme käyttäneet sitä lainkaan. Huolimatta epäonnen päivästä treenimme sujui loistavasti ja lopeteltuamme tamma oli väsynyt, hikinen ja erittäin tyytyväinen - aivan kuten minäkin! Jäähdyttelyn jälkeen kävelimme pitkin ohjiin takaisin tallille.
27.05.2015 (päiväkirja)
Pirjo on ollut jonkin aikaa laitumella parin siitostamman kanssa ja nauttinut lepohetkestä täysin siemauksin. Tänään aloitimme rauhallisen treenaamisen jälleen. Meillä oli kevyt koulutunti, jonka aiheena oli pohkeenväistö käynnissä ja ravissa. Alkuverryttelyssä teimme pajon voltteja ja lisäsin sekä kokosin tamman ravia. Se alkoikin nopeasti vertyä ja toimi hyvin pienillä avuilla. Noin vartin kuluttua otin tamman käyntiin ja käänsin sen L:stä kohti C:tä pituushalkaisijalle. Kävelimme pari metriä suoraan, kunnes otin tamman paremmin kuulolle ja aloitimme pohkeenväistön vasemmalle.
Pirjo vaikutti vähän kankealta, mutta pohkeenväistö sujui kuitenkin oikein hyvin. Teimme tämän vuorotellen oikealle ja vasemmalle käynnissä, kunnes otin tamman raviin. Se ravasi todella hienosti! Pohkeenväistötkin sujuivat suorastaan täydellisesti, joten päätin lopettaa kouluväännön siihen ja ohjasin tamman kentän portista kohti maastoreittejä. Ravailimme rauhallisesti koivujen alla kulkevaa tietä pitkin miltei puoli tuntia ennen kuin palasimme takaisin tallin pihapiiriin. Otin tamman käyntiin ja kävelimme vielä vähän aikaa ennen kuin laskeuduin alas ja vein tamman talliin.
Kouluvalmennus 19.06.2015, valmentajana Meleni
Pirjo oli tänään hivenen laiskahko eikä paljoa jaksanut alkuverryttelyssäkään panostaa jalkojensa liikkeisiin. Niinpä siirtymiset käynnin ja ravin välillä sekä pysähdykset olivat ratsukon ensimmäinen tehtävä ja ratsukon selviydyttyä tästä muutamia kertoja mallikkaasti, oli Pirjokin jo piristynyt.
Valmennuksen aiheena olisi laukkatyöskentely, ja sen pidemmittä puheitta ratsukko sai kokeilla vastalaukkaa kolmikaarisella kiemurauralla niin, että keskimmäinen kaari ratsastettiin vastalaukkaa. Tamma suoritui tehtävästä hyvin, vaikkakin vauhti tuppasi kiihtymään ajoittain hieman hirvittäväksi. Sinnikkäillä pidätteillä ja vakaalla istunnalla Pirjokin saatiin kuitenkin kuulolle. Valmennuksen lopuksi ratsukko sai harjoitella kokorataleikkaalla laukanvaihtoja ravin kautta. Aluksi Pirjo painatti menemään kokorataleikkaan vauhdilla, mutta ratsastajan saatua avut johdonmukaisiksi, rauhoittui ratsukin. Tunnin lopussa sekä ratsastaja että hevonen vaikuttivat väsyneiltä, mikä kieli onnistuneesta valmennuksesta. Hyvää työtä, molemmilta.
Estevalmennus 21.08.2015, valmentajana Domm
Tänään hypätään rataa. Pirjo askeli valmiiksi innoissaan kentälle, varmaan kun näki esteet. Se heti myötäsi ja meni juuri niinkuin apuja annoit. Se oli reipas ja hyppäsi ensimmäisenkin yksittäin esteen lennokkaasti ja vauhdikkaasti. Teitte ensin muutamia laukkaharjoituksia ympyrällä esteiden ympärillä. Kun aloitte hyppäämään 90cm rataa tamma otti oikein mallikkaan vauhdin ja ponnisti hienosti ja kuunteli koko ajan minne pitää mennä. Kerran tuli pieni epäselvyys reitissä ja ratsusi pyrähti eteenpäin, mutta otit hyvin kiinni ja korjasit virheen. Muistat aina jo edellisellä esteellä katsoa minne olette seuraavaksi menossa, jo se antaa pienen vinkin hevoselle suunnasta. Hienosti Pirjo kuitenkin kuunteli ja pyrki noudattamaan apujasi. Hyvää yhteistyötä!
10.11.2015 (päiväkirja)
"Kuraa, loskaa, kylmä, vesisadetta, hyi", marmatin mielessäni kun lähdin hakemaan Pirjoa tarhasta. Suunnitelmanani oli käydä treenaamassa tamman kanssa vähän koulupuolen juttuja maneesissa, mutta olin valmis luovuttamaan kun näin missä kunnossa tamma oli: se oli onnistunut repimään loimen pois päältään ja oli yltä päältä kurassa, korvista kavioihin. Tuijotin tammaa suu auki vähän aikaa, ennen kuin sain itseni takaisin toimintaan. Otin erittäin likaisen hevosen kiinni ja talutin sen suoraan pesukarsinaan - harjaamalla sitä ei saisi ikinä puhtaaksi.
Suihkuttelin tammaa lämpimällä vedellä ja se tuntui kummallista kyllä nauttivan siitä suuresti. Saatuani kaiken likaveden pois aloin kuivaamaan tammaa hikiviilalla ja pian se olikin siinä kunnossa, että sain sille laitettua suojat jalkoihin ja suitset päähän - päätin nimittäin luopua ajatuksessa treenata koulua ja sen sijaan suunnata maastoon kävelemään, sillä sadekin oli lakannut hetkeksi. Könysin ratsuni kyytiin jakkaran päältä ja ohjasin sen lyhyelle lenkille, minne Pirjo lähtikin reippaasti talsimaan. Emme olleet reissussa kuin puolisen tuntia, mutta palattuamme olimme molemmat hyvällä tuulella.
Sisällä heitin tammalle kuivan sadeloimen niskaan ja palautin sen tarhailemaan ja syömään heinää kavereiden kanssa. Itse palasin töihini ja kun tunnin päästä kävelin tarhan ohi, oli Pirjo taas riisunut loimensa ja näytti jopa aiempaa pahemmalta mutahirviöltä.
Estevalmennus 26.01.2016, valmentajana Minna Makkola (kirjoittanut omistaja)
"Tuntinne meni muuten ihan mallikkaasti, mutta etenkin alkutunnista teillä oli selvästi “valtataistelu” meneillään. Kun teit pidätteitä Pirjo vain kiskoi eteenpäin ja painoi ohjalle. Hallitsit tilanteen kuitenkin hyvin ja lopulta yhteistyönne alkoi sujua. Ensimmäinen este oli vain 60cm ja sen tamma hyppäsi valtavalla loikalla, aivan kuin sille olisi tullut yllätyksenä koko este. Et onneksi pudonnut, vaikka se lähellä olikin. Sarjojen välit tuottivat selvästi vaikeuksia, kun Pirjo olisi halunnut hypätä kaikki esteet kerralla. Sait tehdä rutkasti pidätteitä ja muistutella, että sinuakin pitää malttaa kuunnella. Vaikka tiet olivat välillä vaikeita, ei tamma kieltänyt kertaakaan. Lahjoja Pirjolta löytyy ja isommillakin esteillä jäi rutkasti ilmavaraa.
Kotona suosittelen harjoittelemaan hyppytekniikkaa esimerkiksi puomeilla ja lyhytvälisillä sarjoilla. Korkeutta ei niinkään tarvitse treenata, se on tammalla kyllä hallussa. Ratsastaja, muista pitää katseesi edessä, eikä hevosen niskassa!"
Minnan valmennukset ovat aina haastavia ja palaute on tiukkasanaista, mutta hän kuitenkin tietää mitä tekee, joten luotan hänen sanaansa täysin. Tänään ei ratsuni ollut parhaimmillaan, mikä näkyi sitten omassakin toiminnassani - en keskittynyt niin hyvin kuin olisi pitänyt.
Maastoestevalmennus 12.05.2016, valmentajana Sakari Kuusela (kirjoittanut omistaja)
"Pirjolla oli vauhtia koko valmennuksen ajan, mikä teki radan ratsastamisesta erittäin haastavaa - välillä jopa mahdotonta. Kielto tuli heti ensimmäiselle esteelle, kun ratsullasi oli liikaa vauhtia, eikä se ehtinyt katsoa sopivaa ponnistuspaikkaa. Olit kuitenkin varautunut siihen ja pysyit kyydissä. Onneksi sait loppujen lopuksi vauhdin paremmin hallittua ja sen jälkeen hyppääminenkin sujui erinomaisesti, huomaa että tammasi on rutinoitunut kenttäratsu. Se ei epäröinyt yhdelläkään esteellä, eikä kiinnittänyt mitään huomiota muuhun maailmaan. Oikein hyvä valmennus, jos ei ota huomioon alun kömmähdyksiä vauhdin vuoksi."
Jostain syystä viime aikoina valmennukset Pirjon kanssa ovat menneet enemmän tai vähemmän penkin alle, jos valmentajana on ollut yhtään nimekkäämpi tapaus. Sakarillakin on ties kuinka monta kansainvälisen tason sijoitusta kenttäratsastuksesta, puhumattakaan siitä kuinka monta SM-mitalia hänellä on ja sitten me tulemme hänen valmennukseensa sähläämään - vaikka Pirjokin on kuitenkin kenttäratsu ja aikanaan ollut todella mallikas kisahevonenkin! Onneksi loppuvalmennus sujui hyvin ja saimme hieman kehujakin.
Maastoestevalmennus 21.06.2016, valmentajana Kari Mäkipää (kirjoittanut omistaja)
"Jo alkuverryttelyssä tammalla oli virtaa ja ravityöskentely vaihtuihin laukkatyöskentelyyn. Se ei kuitenkaan tahtia haitannut, sillä ratsastit suomenhevosta todella hyvin. Ensimmäinen este oli vain 50cm korkea tukki, jonka yli Pirjo olisi päässyt ravissakin. Tämä sujui hyvin, joten siirryimme bankettiin. Aluksi tulit vain ns. puolibanketin ylöspäin, eli alashyppyä ei tullut lainkaan. Ratsusi tuli sille todella ryhdikkäänä, eikä epäröinyt hetkeäkään. Tulit sen toiseenkin kertaan, tällä kertaa alaspäin, mutta tämä ei sujunutkaan niin hyvin, vaan selkäsi notkahti laskeutuessa ja tamma ampaisi eteenpäin todella vauhdikkaasti. Pysyit kuitenkin selässä ja matka jatkui kohti suurempaa tukkia, jolla oli jo korkeutta 80cm. Tämä sujui hienosti ja teillä on selvästi hyvä rutiini hyppäämiseen.
Tämän jälkeen tulitte tehtävät ratana, eli ensin tukki, sitten banketti ylös, tukki ja banketti alas, minkä jälkeen vielä yksi uusi este, kahdesta tukista koottu okserin tapainen, joka tuli hieman vinolla tiellä. Pirjo oli erittäin ryhdikäs ja innokas, mikä kostautui heti ensimmäisellä esteellä: se hyppäsi liian läheltä ja kolautti jalkansa. Ette onneksi kaatuneet ja pääsitte banketin ylös ja uudelleen tukille, melko tiukalla tiellä. Tällä kertaa tamma oli tarkempi ja ylitti esteen sujuvasti. Tiukka U-käännös ja banketti alas sujui tammalta hyvin. Uutta estettä lähestyessänne Pirjo epäröi selvästi ja hidasti vauhtiaan, mutta rohkaistuasi sitä se kuitenkin hyppäsi, joskin lähes paikaltaan ja istuntasi horjui pahasti. Tämän vuoksi saittekin tulla kyseisen esteen uudelleen ja se sujuikin nyt paljon paremmin, kun ratsusikin tiesi mitä odottaa.
Kaiken kaikkiaan oikein onnistunut valmennus, vaikka tamma välillä katselikin esteitä silmät suurina ja hieman kummissaan. Kun vain pidät tamman ryhdikkäänä, etkä anna sen sännätä suinpäin esteitä kohti pääsette niistä kyllä yli hienosti. Pirjo oli selvästi tottunut hyppäämään ja muutenkin rohkea, eikä se pelästynyt maastossa kuuluvia ääniä lainkaan. Oikein hieno ratsukko!"
Pitkästä aikaa onnistunut valmennus! Hieman huomasi sen, että olemme pitäneet taukoa maastoesteistä, emmekä itse asiassa hypänneet niitä lainkaan kahden viimeisimmän valmennuksen välissä, mutta muutoin kaikki sujui hienosti. Olen erittäin ylpeä hienosta tammastani.