Pätkiksen maallinen vaellus päättyi 2.10.2021 pahan keuhkokuumeen vuoksi 24 vuoden iässä. Jäämme kovasti kaipaamaan hurmaavaa oria!
|
Nimi Tiilikan Hukkapätkä "Pätkis" Rotu suomenhevonen Sukupuoli ori Väri musta Säkäkorkeus 149cm Syntymäpäivä 25.11.2015 (3v 25.12.15) Ikä 24 vuotta (2.10.21) |
Rekisterinumero VH15-018-2527 Omistaja Ireth (VRL-03777), Viisikko Kasvattaja Tiilikanoja Koulutus ko. HeB, re. 90cm / tutustumis Painotus yleispainotus Saavutukset KRJ-II, ERJ-II, KERJ-III, KTK-III |
KTK-III-palkinto orien maaliskuun tilaisuudessa 20.03.2016 pistein 66p. Tuomareina toimivat Peppi S., Tanja N., Vibaja ja aksu.
17 + 16 + 16 + 17 = 66p KTK-III
KRJ-II-palkinto lokaukuun tilaisuudessa 15.10.2018 pistein 94p. Pistejakauma:
Rakenne 7 (10), kilpailut 40 (40+), suku 12 (20+5), jälkeläiset 20 (20+5), lisäpistet 15 (15).
ERJ-II -palkittu syyskuun tilaisuudessa 30.09.2021 pistein 96,5p. Pistejakauma:
Rakenne 7 (10), kilpailut 40 (40+), suku 14,5 (20+5), jälkeläiset 20 (20+5), lisäpisteet 15 (15).
KERJ-III -palkittu syyskuun tilaisuudessa 30.09.2021 pistein 87,5p. Pistejakauma:
Rakenne 6,5 (10), kilpailut 40 (40+), suku 5 (20+5), jälkeläiset 21 (20+5), lisäpisteet 15 (15).
Pätkis on ihana! Se on hurmaava pieni suomipoika varustettuna niin tavattoman leppoisalla luonteella, että useimmat luulevat sitä ruunaksi. Sellaiselta se kyllä vaikuttaakin, sillä pikku-Pätkis ei juuri tammojen perään haikaile, tulee toimeen kaikkien kanssa ja on lapsenkin hoidettavissa. Rehellisesti sanottuna en ole näin kilttiä ja lempeäluonteista hevosta tavannut todennäköisesti koskaan. Jo varsana ori osoitti järkevyytensä, eikä se koulutusvaiheessa aiheuttanut samalla tavalla päänvaivaa kuin muut nuoret koltiaiset, jotka yrittivät hyppiä takajaloilleen tai ryntäillä milloin minnekin. Tällaisina hetkinä sain huokaista tyytyväisenä ja kehua Pätkistä, joka vain hämmentyneenä katseli kavereiden riehumista.
Hoitaessa toimii kuin ajatus. Seisoo karsinassa kiltisti, väistää pyydettäessä ja suurin piirtein alkaa itse kiristää satulavyötä varustaessa. Pätkiksellä on hyvä työmoraali ja se lähtee aina iloisella mielellä kentälle, joten varusteiden laittaminen ei ole sille missään määrin ikävää. Isänsä tavoin ori on kuitenkin päästään hieman arka, joten suitsimisessa ja pään harjauksessa tulee noudattaa tiettyä varovaisuutta ja toimia hieman liioitellun rauhallisesti. Taluttaessa Pätkis on myös todella kiltisti, se kulkee löysällä narulla taluttajan vierellä, rennolla askeleella ja hieman ympärilleen katsellen - useimmiten korvat hörössä. Ei ryntäile mihinkään suuntaan, ei haasta riitaa eikä keppostele, joten kotipihassa oria talutetaan ihan vain riimulla ja narulla.
Ratsuna Pätkis on yhtä rauhallinen kuin aina muulloinkin. Se kuuntelee hyvin apuja, mutta ei säntäile niitä noudattaessaan vaan toimii hyvin harkitusti. Sillä on reipas askel ja positiivinen suhtautuminen työskentelyyn, joten sillä ratsastaminen on ennen kaikkea nautinto. Koulupuolella ori ei ole valtavan osaava, sillä on melko vaatimattomat liikkeet eikä kokoamiskykykään päätä huimaa, mutta luonteensa puolesta toimii erittäin hienosti myös sileällä. Esteillä vauhtia löytyykin enemmän, samoin kapasiteettia, mutta vaarallinen tai säheltävä Pätkis ei kyllä koskaan ole. Esteradallakin se kuuntelee apuja hyvin ja pyrkii noudattamaan niitä niin hyvin kuin osaa. Kääntyy ketterästi ja hyppää erikoisesteet suomalaisella varmuudella ja jämäkkyydellä. Maastossa Pätkiksen varmuus, rauhallisuus ja kuuliaisuus pääsee oikeuksiinsa. Ori on mitä mukavin maastokaveri, se toimii yhtä erinomaisesti niin yksin kuin porukassakin ja kulkee rohkeasti vaikka porukan ensimmäisenä. Samalla tyylillä hoituvat myös maastoesteet tai vaikkapa hiihtoratsastus, vielä ei ole tullut vastaan mitään niin outoa tai jännittävää että Pätkis olisi järkyttynyt. Kisoissa ja muissa uusissa paikoissa ori on - yllätys - hyvin rauhallinen. Se toimii aivan samalla tavalla kuin kotonakin, ehkä hieman enemmän katselee muita hevosia ja saattaa muutamasti hirnahtaa kimeästi, mutta siihen se sitten jääkin. Ruunamaisen lupsakka tapaus missä vain!
isäTjefred144cm, m KRJ-I, ERJ-I, YLA2, SLA-I, KTK-II |
ii.Pilvekkeen SotkaEVM, 144cm, m |
iii.R.V. IrvikuvaEVM, 145cm |
iie.Nokiaisen EedelmiinaEVM, 142cm |
||
ie.Sitruksen LemoniaEVM, 141cm, trn |
iei.S.V. TrefredEVM, 143cm |
|
iee.Paju-PenniEVM, 136cm |
||
emäKehräkkä156cm, vkk |
ei.Taipalsaaren PietroEVM, 157cm, vprt |
eii.Kontvaaran EiskariEVM, 162cm, rt |
eie.Tittelin TuuriaEVM, 150cm, vrt |
||
ee.Haurinkaisen Aura-LiisaEVM, 158cm, vkk |
eei.Reipas ReiskaEVM, 157cm, vkk |
|
eee.Hyskysalon EilattiEVM, 160cm, vkk |
Tiilikan Hukkapätkä on tarjolla jalostukseen 1-polvisille suomenhevostammoille.
s. 01.02.2016 sh-o Viisikon Hukkalapsi (e. Hupilan Lempilapsi), om. Riella VRL-01744 -> KTK-II
s. 18.05.2017 sph-t Turmeltajan Tahmatassu (e. Tervatassu), om. Turmeltaja -> KTK-III
s. 29.09.2017 sh-o Kärmeniemen Hukkarukka (e. Vähäpellon Lapinnopein), om. Kärmeniemi -> KTK-I
s. 25.07.2018 sh-o Viisikon Hukkaputki (e. Mörkövaaran Onnenapila), om. Riemunkirjava
KRJ, 40 sijoitusta27.12.2015 - Helppo B - 04/16 |
ERJ, 41 sijoitusta24.12.2015 - 80 cm - 03/30 |
KERJ, 40 sijoitusta24.01.2016 - Tutustumisluokka - 05/35 |
VSN, 3x RCH (30p)06.03.2016 - Satulinna - t: taffel - RCH |
NJ, 1x irtoSERT07.02.2016 - Turmeltaja - pt: Jannica - irtoSERT |
VSR-cup, 2 sijoitusta31.07.2016 - kenttä - Tutustumisluokka - 02/42, VSR-cup |
26.12.2015 match show (päiväkirja), tuomarina EmmiN., kirjoittanut omistaja (305 sanaa)
Osallistuimme Härdellissä järjestettävään match show'hun Karkin, Pätkiksen, Epun, Lumen ja Kaisan kanssa. Matka tapahtumapaikalle sujui hyvin, kaikki hevoset matkustivat todella nätisti, vaikka ilma olikin melko haastava, sillä lunta tuli vaakatasossa ensimmäiset 200 kilometriä. Ehjänä kuitenkin pääsimme perille!
Ensimmäinen luokka oli shetlanninponeille, jossa Karkki sai sinisen nauhan. Tamman parina oli erittäin hyvärakenteinen ja näyttävä ruunikko, joten ei ihme, että meidän pieni pullaponimme jäi kakkoseksi. Sinisten kehässäkään ei menestystä tullut, joten ponin kehävisiitit jäivät melko lyhyiksi. Karkin käytöksessä ei mitään ongelmaa ollut, tamma käyttäytyi yhtä hyvin kuin aina muulloinkin.
Toinen luokka oli suomenhevosille, jossa Tiilikan Hukkapätkä sai hienosti punaisen nauhan. Nuori ori esiintyikin reippaasti ja ryhdikkäästi, ravasi isolla askeleella ja seisoi hyvin. Punaisten kehässä se alkoi kuitenkin väsyä, eikä päässyt sijoituksille. Kehän jälkeen Pätkistä kävelytettiin hieman tallia ympäröivässä maastossa, jotta se saisi kokemusta eri paikoista. Rohkeasti musta ori seurasikin hoitajaa kaikkialle, se tutki uusia asioita uteliaasti ja käyttäytyi erinomaisen hyvin. Lopuksi Pätkis vielä harjattiin oikein kunnolla ja pikkuori oikein venytti kaulaansa nauttien saamastaan huomiosta. Lopuksi se pakattiin autoon odottamaan muiden hevosten palaamista kehistään ennen kotimatkaa. Olen niin iloinen Pätkiksen järkevästi luonteesta, se on kyllä suomenhevonen parhaimmillaan!
Kolmannessa luokassa (muut ponit) Eppu meinasi pistää ranttaliksi, se uhitteli parinaan olleelle newforestinponille ja käyttäytyi muutenkin kuin täyskahjo. Ansaitusti ori saikin sitten sinisen nauhan, vaikka oikeasti se olisi varmaan pitänyt diskata... Sinisten kehässä Eppu alkoi kuitenkin kaikeksi onneksi käyttäytyä paljon paremmin, joten tuomarin ollessa armollinen se sijoitti orin sinisten kolmanneksi (SIN3).
Seuraavassa luokassa, muissa hevosissa, meiltä ei ollutkaan osallistujia, joten ‌minulla oli hyvin aikaa puunata tammat Estevalmennus 10.01.2017, valmentajana Jannica (150 sanaa)
Illan viimeisenä ohjelmana oli Irethille estevalmennuksen pitäminen Pätkiksen kanssa maneesilla. Nainen oli jo mennyt verryttelemään sinne, joten saatuani Kallen hoidetuksi suuntasin minäkin halliin kokoamaan esteitä. Sain avukseni oitis pari reipasta tallityttöä, joiden kanssa rata oli koottu alta aika yksikön. Koottuamme lyhyehkön noin 60-senttisen radan kiitin tyttöjä ja laitoin sitten vielä pääty-ympyrälle puomeja, joita ratsukko sai alkaa tulla ravissa ja sen jälkeen laukassa.
Se vaatikin hieman jo enemmän ratsastusta Irethiltä ja ulko-ohjan tukea, mutta lopulta ratsukon onnistui tulla laukkapuomeille hyvin molemmista suunnista. Muutamien raviväistöjen jälkeen pidimme välikäynnit ja sitten ratsukko sai ohjat kerättyään aloitella varsinaista hyppäämistä. Kokosin ympyrän puomit ristikoksi, jota ratsukko sai tulla laukassa. Se sujui hyvin, joten pian päästiin hyppäämään isompaa rataa. Tänään oli kuitenkin tarkoitus treenata perustehtävillä ja harjoituksilla, joten estekorkeus ei tästä juuri nousisi.. Rata meni mainiosti siihen nähden, miten vähän talvella oli hypätty. Loppukäynnit ratsukko saikin lähteä kävelemään maastoon, kun oli mukavan aurinkoinen keli ja plusasteita.
11.01.2017 (päiväkirja), kirjoittanut Jannica (125 sanaa)
Seuraavana aamuna oli Pätkikselle luvassa kevyempi treeni edellispäiväisen estevalmennuksen jälkeen, joten lupasin Irethille lähteä oriin kanssa maastoilemaan. Haettuani orin varusteet talutin sen karsinaansa hoitamista varten ja laitoin sitten suitset ja satulan, joka sujui helposti. Talutin hevosen pihaan ja nousin selkään tiukattuani vyötä, työntekijä lähti kotiin ja varmisti, että minulla oli avaimet mukanani. Säädin jalustimia lyhemmiksi ja suuntasimme sitten tutulle metsätielle. Käveltyämme aikamme otin raviin ja keventelimme reipasta tahtia pitkän pätkän. Sitten siirsin hengästyneen hevosen käyntiin hetkeksi ennen laukkaamista. Kiivettyämme mäen ylös nostin laukan ja jatkoimme koko mutkan laukassa ennen kuin tajusin olevamme jo toisen mutkan jälkeen kotipihalla, olimme ilmeisesti onnistuneet joko kiertämään lenkin ennätysvauhtia taikka sitten tulleet oikoreittiä kotiin. Niin tai näin ohjasin orin vielä kentälle loppuverryttelyjä varten, ei sitä oikein voinut talliinkaan suoraan viedä.
16.05.2017 (päiväkirja), kirjoittanut omistaja (159 sanaa)
Pätkis oli tänä aamuna huonovointinen. Se ei oikein syönyt, eikä se jaksanut kävellä reippaasti tarhaan. Mittasin orin lämmön ja se oli selvästi koholla. Soitin luottoeläinlääkärimme Martti Saviojan käymään ja hän saapui reilun tunnin kuluttua. Hän tutki mustan orin päällisin puolin, kuunteli keuhkot ja sydämen, mittasi lämmön uudelleen ja tarkisti limakalvojen kunnon. Keskustelimme jonkin aikaa Pätkiksen oireista ja Martti varmisti, etteivät muut hevoset olleet sairastuneet. Onneksi tartuntoja ei vaikuttanut olevan, joten hän määräsi Pätkikselle lääkekuurin ja kehotti hyödyntämään höyryhengitystä keuhkojen rohinaa lievittämään. Päätin myös lisätä valkosipulia Pätkiksen ruokaan, koska sillä on suotuisia vaikutuksia vastustuskykyyn. Kuumeilu vaikuttaa harmittomalta flunssalta, mutta isolla tallilla ei voi olla liian varovainen. Pätkis sai jäädä karsinaan lepäämään ja tein sille ämpärillisen melassivettä. Ori alkoikin juoda sitä heti, mikä kevensi mieltäni kovasti. Muutamaksi päiväksi eläinlääkäri määräsi karsinalepoa ja sitten ulkoilun aloittamisen varovasti. Liikutustauko jatkuisi vähintään kaksi viikkoa ja senkin jälkeen, mikäli Pätkiksen vointi niin vaatisi. Sain myös kehotuksen tarkkailla kuitenkin muitakin hevosia, etenkin varsoja ja kantavia tammoja.