Kaunis Lume nukkui pois omassa tarhassaan 27.8.2021 pitkän sairastelun jälkeen 23 vuoden iässä. Jäämme kovasti kaipaamaan monitoimitammaa!
|
Nimi Eelin Lumetar "Lume" Rotu suomenhevonen Sukupuoli tamma Väri hopeanruunikko Säkäkorkeus 165cm Syntymäpäivä 09.03.2014 (4v 6.5.14) Ikä 23 vuotta (27.8.21) |
Rekisterinumero VH14-018-0364 PKK-id #PKK1171 Omistaja Ireth (VRL-03777), Viisikko Kasvattaja Elisa VRL-06066 Koulutus ko. HeA, re. 100cm Painotus yleispainotus Saavutukset KRJ-II, ERJ-II, KTK-III, VIP MVA Fn, PKK-V |
KTK-III 50. kantakirjatilaisuudessa 15.10.2014. Prosentit ja kommentit:
61.3% KTK-III
- Jalostussuuntaa ei ilmoitettu, hevosen tiedoista käy ilmi ratsupainotus. Leimat erinomaiset. Vankka, pitkä runko, takaosassa voisi olla enemmän lihasta. Laskeva lautanen, lyhyt säkä. Hyvä kaula ja päänliittymä. Jalkojen luustossa epäsymmetrisyyttä. Vuohisissa turvotusta. Karvapeite ja jouhet hyvässä kunnossa. Onnistunut, rauhallinen ja silmäämiellyttävä toteutus.
- Kaunis väri, hyvät leimat. Luisu lautanen, häntä kiinnittynyt todella alas. Takaosa näyttää voimattomalta. Etuosa, kaula ja pää hyvät. Jalka-asennot ok.
Finest -arvonimi myönnetty 2014
VIP MVA -arvonimi myönnetty 2014
PKK-V -arvonimi myönnetty 2014
ERJ-II -palkittu heinäkuun tilaisuudessa 30.09.2018 pistein 92p. Pistejakauma:
Rakenne 6,5 (10), kilpailut 41 (40+), suku 9,5 (20+5), jälkeläiset 20 (20+5), lisäpisteet 15 (15).
KRJ-II-palkinto lokaukuun tilaisuudessa 15.10.2018 pistein 84p. Pistejakauma:
Rakenne 6,5 (10), kilpailut 40 (40+), suku 10 (20+5), jälkeläiset 11,5 (20+5), lisäpistet 15 (15).
Eelin Lumetar, tai tuttavalliseksi heittäytyessä Lume, on mainio monitoimisuomenhevonen, joka tekee kunniaa rodulleen. Rauhallinen, rehellinen ja tasainen, niin liikkeiltään kuin mieleltäänkin. Tammaa ei näe juuri koskaan korvat luimussa tai osoittamassa mieltä minkään asian vuoksi. Sopii monenlaisille ihmisille, sillä tottelee pieniä pyyntöjä, mutta ei tyystin järkyty vähän karkeammastakaan kohtelusta. Ainoa asia jota Lume yksinkertaisesti inhoaa on ötökkämyrkyn suihkutus, tai ylipäätään suihkepullot. Ne saavat tamman jännittymään ja luimistelemaan, mutta kunhan hoitaja pysyy rauhallisena onnistuu tämäkin toimenpide.
Hoitaessa seisoskelee nätisti paikallaan ja hamuaa maasta jotakin syötävää. Lume on hyvin paljon ruuan perään, joten jos vain jotain syötävää löytyy, on tamma kuin naulittuna paikallaan. Tämä kaunis ruunikko ei ole lainkaan herkkänahkainen, eikä ole moksiskaan mahan harjaamisesta tai hännän selvittämisestä, kaikki menevät aivan rutiinilla. Oikein tutuille ihmisille saattaa innostua hörisemäänkin välillä, mutta pääsääntöisesti tamma on hyvin hiljainen ja huomaamaton. Paitsi kun on tiedossa ruokaa, silloin se terästäytyy kunnolla. Varusteet saa puettua neidille helposti, se seisoo satuloidessakin paikoillaan ja antaa kiristää satulavyön ihan niin kireälle kuin ihminen haluaa. Suitset ja kuolaimet sujahtavat päähän yhtä helposti, Lume ei ole koskaan yrittänyt nostaa päätään tai ollut avaamatta suutaan. Nämä toimet on opetettu sille niin hyvin, ettei mitään ongelmia ole - tästä iso kiitos tamman kasvattajalle! Taluttaessa neiti on melko energinen, joten järkevintä on laittaa riimunnaru turvan ympäri, koska muutenkin pirteä tamma saattaa ruokaa nähdessään olla vähän liiankin meneväinen.
Ratsuna Lume energinen ja tasainen, ei helpoimmasta päästä, vaikka yritteliäs ja osaava onkin. Sillä on helpot liikkeet istua, mutta se kuuntelee ratsastajan istuntaa niin paljon, että jokainen pienikin liikahdus saa tamman noudattamaan "käskyä", vaikkei ratsastaja olisikaan mitään pyytänyt. Jos ratsastajan istunta on kovin tiivis, ei neiti edes ravaa kunnolla eteenpäin, vaan kokoaa ravia valtavasti ylös. Tammalla ratsastaminen onkin kokemus, joka opettaa hyvin paljon ja tamma jakaa mielipiteet: sitä joko rakastaa tai sitten vihaa. Kun tamman herkkyyteen on tottunut, löytyy siltä myös kunnollinen menovaihde ja upeat lisäykset niin ravissa kuin laukassakin. Hakeutuu automaattisesti pyöreäksi, mutta takaosan moottorin käynnissä pitäminen vaatii ratsastajalta paljon työtä. Täysin kuulolla ollessaan Lume todella näyttävä ratsu! Esteilläkin tamma toimii, mutta ponnistusvoimaa siltä ei löydy erityisen paljon. Hyppää näppärästi pienet esteet, eikä pelkää erikoisempiakaan viritelmiä, mutta tiukat tiet tuottavat kookkaalle tammalle ongelmia. Pitää kuitenkin hyppäämisestä ja ylittää esteet korvat hörössä, vaikka tekniikka ei aina aivan priimaa olekaan.
Maastossa Lume on varma, se ei kompastele turhia, eikä myöskään säiky juuri mitään. Polkupyörä on kuitenkin tamman ykköskammotus, niitä se ei ohita mitenkään päin, vaan ne täytyy kiertää mahdollisimman kaukaa, tai mieluummin vaihtaa suuntaa kun sellainen hirviö tulee vastaan. Hyppää maastoesteetkin tasaisesti ja varmasti, ei epäröi juuri koskaan, kunhan kuski on rohkealla mielellä. Vauhtia ja kestävyyttää löytyy hienosti kenttäradoille mikäli selässä on riittävän viilipytty ratsastaja. Kisatilanteessa oikea viilipytty, pysyy rauhallisena vaikka ympärillä häärää ihmisiä enemmän kuin laki sallii. Itse suoritus menee yleensä hyvin ja tasaisesti, sillä Lume on varma suoriutuja, joka vaatii kuskilta kuitenkin paljon.
isäPP MVA Oravan Luomupoika170cm, vrt |
ii.VIP MVA FN PP-MVA Kopse170cm, rt KTK-II |
iii.KumauttajaEVM, 170cm, rt |
iie.RuhtinatarEVM, 164cm, prt |
||
ie.VIP MVA Fn Hää-Morsian155cm, rtkm YLA3, KTK-III |
iei.Lakko-MiesEVM, 155cm, rtkm |
|
iee.Häpeilemätön ViettelijätärEVM, 155cm, rtkm |
||
emäFF EP Valokki157cm, hpm |
ei.Fn Leevin Tuttiritari162cm, m |
eii.Aholan LeeviEVM, 164cm, m |
eie.JääprinsessaEVM, 159cm, vprn |
||
ee.PP-MVA Fn Surumuisto156cm, rt MSY-P |
eei.MuistovainEVM, 160cm, vrt |
|
eee.ValokkiEVM, 153cm, vrt |
Eelin Lumetar on tarjolla jalostukseen 2-polvisille suomenhevosoreille.
s. 01.08.2014 sh-t Eelin Kalevala (i. Kohtalonkaipuu), om. Tinúvel VRL-05594 -> KTK-III, SV-II
s. 05.05.2016 sh-o Fn Viisikon Pikkuliitäjä (i. Petäjävaaran Hippiäinen), om. Crimis VRL-1480 -> KTK-II
KRJ, 40 sijoitusta23.03.2014 - Helppo A - 04/40 |
ERJ, 43 sijoitusta, 2 cup-sijoitusta02.04.2014 - 90cm - 04/40 |
KERJ, 42 sijoitusta, 3 cup-sijoitusta19.04.2014 - Tutustumisluokka - 01/40 |
PKK, VIP MVA Fn, PKK-VRakennekuvaluokat Muu kuva -luokat VSN, 1x RCH (10p)18.03.2017 - Veeran YT - t: dookie - RCH |
Match show:t26.12.2015 - Piirretyt - PUN1 |
Estevalmennus 23.08.2015, valmentajana Helka J., kirjoittanut omistaja (201 sanaa)
Ireth oli varsinaiset alkuverryttelyt hoitanut yksin matkallani tallille, mutta kasattuani kaksikolle radan he uskalsivat ottaa ensimmäiset lämmittelyhypyt valvovan silmäni alla. Lämmittely este oli ensin noin 50cm ristikko, jota nosteltiin 70cm asti, kunnes tehtiin siitä pystyeste. 75cm kohdalla Lumella tuli todella nopeasti ponnistusraja vastaan ja vaikka tamma yritti esteen ylittää, se kompuroi puomien päältä ja pudotti ne jalkoihinsa. Tamma ei kuitenkaan tuosta hetkahtanut, vaan nostettuani puomit paikoilleen ratsukko yritti uudelleen. Käskin Irethiä pyytämään siltä enemmän ja selvemmin, ja kolmannen pudotuksen jälkeen hyppääminen alkoi näyttämään tarpeeksi hyvälle aloittamaan varsinaisen radan hyppäämisen. Lumella oli hyvä vauhti ja Irethin oli helppo kontrolloida tammaa, mutta se ponnisti yhä todella laiskasti.
Vasempaan kierrokseen tamma hyppäsi reippaammin, mutta oikealle Lume oli todella jäykän näköinen ja kuulemma sen tuntuinenkin. Pienten välikäyntien jälkeen laskin esteiden korkeutta hieman ja pyysin Irethiä ratsastamaan radan parhaansa mukaan ja hieman enemmän. Ireth otti onneksi käskyni tosissaan ja pyysi Lumelta mahdollisimman paljon, ja silloin rata alkoi näyttämään jo hyvin suoritetulta. Lumetta ei jaksanut enää edes kiinnostaa, mutta Ireth jatkoi pyytämistä ja niin tammakin sitten lopulta yritti ponnistaakin kunnolla. Lopetimme valmennuksen muutaman hyvän suorituksen jälkeen, jotta ratsukolle jäisi kummallekin hyvä mieli tästä päivästä. Loppuverryttelyt jäin vielä katsomaan, sillä tämä suomenhevostamma oli niin kaunis, ettei lähteminen houkutellut!
26.12.2015 match show (päiväkirja), tuomarina EmmiN., kirjoittanut omistaja (254 sanaa)
Osallistuimme Härdellissä järjestettävään match show'hun Karkin, Pätkiksen, Epun, Lumen ja Kaisan kanssa. Matka tapahtumapaikalle sujui hyvin, kaikki hevoset matkustivat todella nätisti, vaikka ilma olikin melko haastava, sillä lunta tuli vaakatasossa ensimmäiset 200 kilometriä. Ehjänä kuitenkin pääsimme perille!
Ensimmäinen luokka oli shetlanninponeille, jossa Karkki sai sinisen nauhan. Tamman parina oli erittäin hyvärakenteinen ja näyttävä ruunikko, joten ei ihme, että meidän pieni pullaponimme jäi kakkoseksi. Sinisten kehässäkään ei menestystä tullut, joten ponin kehävisiitit jäivät melko lyhyiksi. Karkin käytöksessä ei mitään ongelmaa ollut, tamma käyttäytyi yhtä hyvin kuin aina muulloinkin.
Toinen luokka oli suomenhevosille, jossa Tiilikan Hukkapätkä sai hienosti punaisen nauhan. Nuori ori esiintyikin reippaasti ja ryhdikkäästi, ravasi isolla askeleella ja seisoi hyvin. Punaisten kehässä se alkoi kuitenkin väsyä, eikä päässyt sijoituksille. Kehän jälkeen Pätkistä kävelytettiin hieman tallia ympäröivässä maastossa, jotta se saisi kokemusta eri paikoista.
Kolmannessa luokassa (muut ponit) Eppu meinasi pistää ranttaliksi, se uhitteli parinaan olleelle newforestinponille ja käyttäytyi muutenkin kuin täyskahjo. Ansaitusti ori saikin sitten sinisen nauhan, vaikka oikeasti se olisi varmaan pitänyt diskata... Sinisten kehässä Eppu alkoi kuitenkin kaikeksi onneksi käyttäytyä paljon paremmin, joten tuomarin ollessa armollinen se sijoitti orin sinisten kolmanneksi (SIN3).
Seuraavassa luokassa, muissa hevosissa, meiltä ei ollutkaan osallistujia, joten ‌minulla oli hyvin aikaa puunata tammat 01.07.2016 villit näyttelyt (päiväkirja), tuomarina Tinúvel, kirjoittanut omistaja (188 sanaa)
Osallistuimme Lumen, Niilon ja Lyyran kanssa Hirttivaaran syntymäpäivätapahtumaan, jossa oli villit näyttelyt. Luokissa arvosteltiin hevosten väri, joten oli varsin luonnollista, että Lume pääsi mukaan. Hopeanruunikko on yksi suosikkiväreistäni suomenhevosilla ja tamman väri on aivan erinomainen. Kaiken lisäksi Lume käyttäytyi koko päivän äärimmäisen hyvin. Se matkusti asiallisesti, malttoi odottaa puunauksen ajan kiltisti ja käveli kehään ryhdikkäästi. Tuomari, Tinúvel, tutki tammaa pitkään ja selvästi arvioi sitä perusteellisesti. Muutkin osallistujat olivat upeita! Lopulta tuomari julisti luokan tulokset, enkä voinut uskoa korviani: Lume voitti! Kahdeksasta osallistujasta Lume oli paras! Olin haljeta ylpeydestä, etenkin kuullessani tuomarin palautteen: "Kaunis suurimerkkinen suomenhevonen, jonka tunnistaa heti hopeanruunikoksi. Valkopää on hieman harvinaisemmin nähty merkki suomenhevosella, ja tässä tapauksessa se tuo lisää viehätystä jo valmiiksi hieman erikoisempaan väriin. Luonnonläheinen toteutus." Minun hieno tammani, joka on todellakin ansainnut ylimääräisiä porkkanoita. Niilo oli myös samassa luokassa, sekin käyttäytyi järkevästi ja sijoittui hienosti kolmanneksi, eli viisikkolaisilla meni tässä luokassa paremmin kuin hyvin. Seuraavaan luokkaan ei meiltä ollutkaan osallistujia, joten ehdin valmistella Lyyran hyvin ennen sen esiintymistä. Irlannincob esiintyikin kokemuksen tuomaralla varmuudella ja asteli varmalle sijalle kolme, joten kaikki meiltä tulleet hevoset sijoittuivat luokissaan. Kotimatkalle lähdettiinkin hilpeissä tunnelmissa ja hevosia kilpaa kehuen.
Söpiksissä 22.12.2016 (päiväkirja), tuomarina Mila, kirjoittanut omistaja (315 sanaa)
Vaahterapolussa järjestettiin piirretyille hevosille avoimet söpikset pari päivää ennen jouluaattoa, joten tietenkin raahasin sinne mukaan kaikki mahdolliset hevoset, joilla osallistumisoikeus on. Kahteen ensimmäiseen luokkaan meiltä ei löytynyt osallistujia (varsat ja poniorit), mutta loppuihin kolmeen luokkaan löytyi. Ponitammoihin ilmoitin Suden ja Allan, sillä ponijako tehtiin vain säkäkorkeuden perusteella. Kumpikin tammoista käyttäytyi melko hyvin siihen nähden, että ne ovat molemmat aika persoonallisia tapauksia. Alla pääsi sijalle kolme juntturoinnistaan huolimatta, Susi tyytyi sijaan neljä, eli toisiksi viimeiseksi tultiin, mutrun ilmeensä vuoksi. Kumpikin tamma ansaitsi kuitenkin muutaman ylimääräisen palan porkkanaa, ovat ne kuitenkin niin ihania.
Hevosorien luokassa Niilo repäisi ihan kunnolla ja voitti koko luokan! Se on kyllä niin hurmaava tapaus, ettei toista olekaan. Olen hyvin ylpeä Niilosta. Liekki tuli neljänneksi tässä kahdeksan osallistujan luokassa. Tuomari kuulemma tykkäsi kovasti orista, mutta sen hiukan liian lennokas käytös rokotti sijoitusta, mikä onkin ymmärrettävää: normaalista poiketen ori ei meinannut esittää ravia ollenkaan vaan rikkoi koko ajan laukalle. Mukana oli myös Pikkis, jota jännitti niin paljon, että se vain töpötti eteenpäin ja säpsyili, vaikka on nuoreksi hevoseksi yleensä hyvinkin rohkea. Tämän vuoksi orin sijoitus oli seitsemäs.
Viimeisessä luokassa, hevostammoissa, Lume menestyi ja tuli toiseksi. Tuomari kehui etenkin tamman persoonallista päämerkkiä ja ilmavia liikkeitä. Olen todella tyytyväinen tämän kaunottaren esiintymiseen ja menestykseen. Eikä tietenkään pidä unohtaa tamman näyttävyyttä: se on kuitenkin 165-senttinen, eikä ihan kevyimmästä päästä. Tamman kanssa saakin ihan tosissaan juosta, että se esiintyy ravissa edukseen! Tähän tietenkin vaikuttaa myös kehän koko, pienessä kehässä Lume ei pääse oikeuksiinsa. Myös Kina oli mukana, mutta se jäi luokan viimeiseksi. Ei kyllä ihmekään, se oli todella huonolla tuulella ja lähinnä vain luimisteli koko ajan, minkä lisäksi se tuntui pelkäävän muita osallistujia. Näin jälkikäteen ajateltu olisi pitänyt jättää leikki kesken ja poistua kehästä.
Loppukehään meidän porukasta pääsi Niilo, hevosoriluokan voittaja, mutta siellä ei menestystä sitten enää tullut. Ori alkoikin siinä vaiheessa olla jo aika väsynyt, enkä itsekään esittäjänä ollut skarpeimmasta päästä. Erittäin tyytyväinen olen kuitenkin kaikkiin hevosiini!